Virren 409 kirjoittaja vihdoin löytynyt

Teologian tohtori ja evankelisen liikkeen entinen toiminnanjohtaja Seppo Suokunnas löysi virren 409 tekijän – yli 250 vuotta virsitekstin kirjoittamisen jälkeen.

Virsikirjassa on joitakin virsiä joiden tekijästä ei ole säilynyt tietoa. Virsi 409 on eri virsikirjojen painoksissa merkitty vaihtelevasti joko virren suomentajan Antti Rädyn, tai kuten uusimmassa virsikirjan painoksessa ”tuntemattoman ruotsalaisen” nimiin. Alkuperäinen tekijä oli hukassa aina kesään 2017 saakka.
– Pysähdyin tämän virren äärelle alkujaan Antti Rädyn nimen tähden. Hän laati evankelisen herätysliikkeen ensimmäisen lauluvihon suomennoksen Hengellisiä Wirsiä I.
Virren 409 ruotsinkielinen versio oli tullut Suokunnasta vastaan jo 80-luvulla hänen laatiessaan Siionin Kannel -aiheista väitöskirjaansa. Suokunnas osoitti, että Ruotsissa virsi oli julkaistu vuonna 1852. Virsi löytyi Martti Lutherin Tröst för Sjuka och Döende -kirjan virsiliitteessä nimellä Hwem är jag: hvilken viktig fråga. Virsi ei ollut kuitenkaan ruotsalaista tuotantoa vaan käännös.
Runoilija Antti Räty (1825-1852) suomensi Luther-kirjan ja julkaisi sen Suomessa nimellä Tohtori Martti Luteeruksen Lohdutus Sairaille ja Kuolewaisille. Kirjan lopussa Räty julkaisi käännöksensä virrestä. Näin nykyinen virsi 409 ilmestyi ensi kerran suomeksi. Alkuperäinen kirjoittaja oli kuitenkin edelleen tuntematon, kunnes Suokunnas teki löydön.

Alkuperäisteksti löytyy

Kesällä 2017 Suokunnas löysi virrelle saksankielisen alkutekstin.
– Sen nimi on Wer bin ich Welche wichtige Frage ja siinä on kahdeksan säkeistöä. Virren tekijäksi osoittautui saksalainen Johann Samuel Diterich. Hän syntyi 15.12.1721 Berliinissä ja opiskeltuaan Frankfurt an der Oderissa ja Hallessa, yleni aikanaan hovisaarnaajaksi Berliinin Mariankirkossa. Diterich kuoli 14.1.1797 Berliinissä, Suokunnas kertoo.
– Tämä itsetutkisteluun ja katumukseen opastava virsi alkoi esiintyä Saksassa virsikokoelmissa vuodesta 1765 alkaen, jolloin se julkaistiin kirjassa Lieder für den offentilichen Gottesdienst Berliin. Pastori Johann Georg Kelber painatti virren Erlangenissa 1848 kirjan Dr Martin Luther’s Trost für Kranke und Sterbenden liitteen virsivihkoon Lieder und Liederverse, joka käännettiin sitten myöhemmin ruotsiksi, Suokunnas jatkaa.

Muokattu ja uudistettu virsi

Antti Rädyn laatimaa käännöstä on muokattu ainakin kahdesti.
– Kiuruveden pitäjänapulainen Wilhelmi Malmberg muokkasi virren heränneitten Siionin virsiin 1891 numerolla 48. Malmivaaran muokkaus otettiin lyhennettynä virsikirjaan 1938 ja laitettiin Rädyn nimiin. Viimeksi virttä on varovasti uudistanut Niilo Rauhala vuonna 1984. Nyt tiedämme siis, että Räty, Malmberg ja Rauhala ovat tietämättään käsitelleet Johann Diterichin virttä, Suokunnas kertoo.
Virren 409 alkuperäinen tekijä julkaistaan nyt ensimmäisenä Sanansaattaja-lehdessä.
– Asia liippaa evankelisia läheltä, sillä Räty on kääntänyt Lutherin lohdutuskirjan ja F. G. Hedbergin lauluvihon. Tuntuu oikealta, että Sanansaattaja kertoo asiasta ensimmäisenä, tohtori Suokunnas toteaa.

Juttu julkaistu Sanansaattajassa 36/17.