Venäjän sotatoimet tuomittavia

 

Noin puolitoista vuotta sitten Euroopan ytimessä käynnistyi laajamittainen sota, jossa Venäjä pyrkii alistamaan Ukrainan määräysvaltaansa. Sodan seurauksena Eurooppaan kohdistui merkittävä pakolaistulva. Koko läntiselle yhteisölle, kuten myös Evankeliumiyhdistykselle ja sen ystäville, oli selvää, että Ukrainan tukeminen on kaikkien meidän näkökulmastamme välttämätöntä ja velvollisuutemme.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat täysin tuomittavia eikä niille tule antaa minkäänlaista hyväksyntää.

Sley ei ole poliittinen tai suuri toimija, joka kykenisi koordinoituun ja laajamittaiseen apuun hätäalueille, mutta olen ollut kiitollinen niistä ponnistuksista ja lahjoituksista, joita hätää kärsiville Ukrainaan on kuluneen sodan aikana voitu kerätä tai kuljetettaa. Evankeliumiyhdistys on lisäksi tarjonnut turvapaikan ukrainalaisille pakolaisille niin yksityisten ihmisten kodeista kuin Karkun evankelisella opistolla. Lisäksi Karkussa on pystytty tarjoamaan heille myös koulutusta.

Tehtävämme on ollut tämän lisäksi tietysti rukoilla jatkuvasti rauhaa sodan keskelle ja rukoilla kärsivien puolesta. Rukoilemme myös, että vihaa ja sotaa lietsovat katuvat ja kääntyvät pahasta pois elävän Jumalan puoleen.

Kieli muuttaa käsityksiämme

Viikonloppuna ilmestyneessä uutisissa on lainattu dosentti Niko Huttusen blogia sekä tutkija Heta Hurskaisen blogikirjoitusta. Lisäksi samankaltaisia kirjoituksia on ollut viestipalvelu X:ssä. Näissä kirjoituksissa on vihjailtu, että noin kahdeksan tuhannen jäsenen luterilaisen vähemmistökirkon suorittamalla viiden teologin pappisvihkimyksellä on rooli noin 150 miljoonan asukkaan Venäjän käymässä hyökkäyssodassa Ukrainassa. On annettu ymmärtää, että koska Venäjän ortodoksinen kirkko tietyissä kysymyksissä edustaa samoja arvoja kuin Inkerin luterilainen kirkko, liittyvät nämä väistämättä toisiinsa ja nämä vaikutukset ulottuvat aina Suomeen asti  tuoreiden pappien kautta. Ehkä vertailuluvuiksi voi mainita, että Venäjällä ortodoksinen kirkon jäseniä on yli 90 miljoonaa ja Suomessakin ortodokseja on noin 60 000.

Tänään maaantaina (25.9.) on lähetysjärjestömme ohjauskeskustelu, jossa tarkastellaan mennyttä vuotta ja suunnitellaan tulevaa. Olen hyvillä mielin. Luotan piispojemme arvostelukykyyn näiden kirjoitusten sekä lehtiotsikoiden suhteen enkä epäile, että piispakuntamme antaisi näille kirjoituksille juuri merkitystä. Enkä tahdo tulkita pahansuopaisesti kenenkään heistä yksittäisiä sitaatteja tai lauseita. Tiedän kyllä, että sanotuille asioille voidaan saada mediassa haluttu muoto. Voisin itsekin vastata myöntävästi melko moneen asiaan, jos kysyttäisiin, ”pidättekö mitenkään mahdollisena, että jollakin tavalla vieras valtio voisi informaatiovaikuttaa NN:n kautta?” Piispamme kyllä tuntevat järjestömme kuten Inkerin kirkonkin ahtaan tilan sotaa käyvässä maassa.

On harmi, että uutisissa ja julkisessa keskustelussa ymmärrys kristinuskosta tai teologia ovat poissa ja kirkollisen kielen muodostavat blogien tai Twitter-keskustelijoiden käsitysten varassa disinformoidut toimittajat.

Puhe ja kieli ei koskaan ole vain puhetta, vaan niillä muokataan ihmisten ajattelua ja vaikutetaan tunteisiin. Kun kielenkäyttöön vakiintuu tietyt termit, ne omaksutaan yleiskieleen ja vaikuttavat käsityksiin.

Mielikuvat muuttuvat

Joseph Goebbelsin kerrotaan sanoneen, ”Kun valhetta toistetaan riittävän monta kertaa, se muuttuu totuudeksi.”

Propagandaministerin väite ei ollut hänen keksimänsä, vaan asiaa on tutkittu useampaan kertaan kansainvälisesti ja psykologiassa tätä kutsutaan lumetotuusvaikutuksesi. Kun valhetta tai väärää väittämää toistaa tarpeeksi monta kertaa, ihmiset alkavat pitää sitä totena. Tutkijoiden mukaan edes ihmisen äly tai analyyttinen ajattelu ei suojaa tältä vaikutukselta.

Mielikuva Sleystä alkaa mustamaalaavien tekstien kautta hahmottua. Ehkä kuulostaa, että Sleyn toiminta on jotakin salamyhkäistä, vaarallista, taantumuksellista, pahaa ja likaista, kun taas muut ovat avointa, turvallistaa, edistyksellistä, hyvää ja puhdasta. Käytetty kieli ei aina kuvaa tosiasioita, vaan myös luo todellisuutta ihmisten mieliin. Kieli heijastaa kielenkäyttäjän asenteita ja arvoja ja muokkaa kuulijoiden käsityksiä.

Toivon siksi, että keskusteluissa puolustamme niin medioiden välityksellä kuin kirkkomme sisällä rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja Kristuksen antamaa tehtävää.

Näin ei synnytetä vahingossa tai tahallaan mielikuvia, jotka myrkyttävät vaan perustuvat totuuteen ja ovat kirkkomme parhaaksi.


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: