Miksi
uskonnosta
nousee väkivaltainen
liike?

Toimittaja Minna Pärssinen tutki YLE:n jutussa 11.9.2017 eri uskonnoista löytyviä ääriliikkeitä. Väkivaltaisia ryhmiä löytyy niin kristittyjen, muslimien, hindujen kuin buddhalaistenkin joukosta. Mikä saa ihmisen ryhtymään suunnitelmalliseen väkivaltaan toisia kohtaan?

–On yleinen väärinkäsitys, että terroristit olisivat sairaita. Suunnitelmallinen väkivalta ei ole kuitenkaan tyypillistä psykoottiselle ihmiselle. Psykoottinen toimii impulsiivisesti kauhun vallassa. Tietynlaiset persoonallisuushäiriöt voivat tietysti saada aikaan vakavaa piittaamattomuutta toisista ihmisistä, Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma kertoo.

Psykoottisen ihmisen todellisuudentaju on voimakkaasti heikentynyt. Osa terroristeista on tunnettu aiemmin jopa lämpiminä ihmisinä. He voivat olla kotoisin hyvästä perheestä ja käyneet koulunsa menestyksellä. Usein on ajateltu, että traumatisoivat kokemukset elämässä voivat aiheuttaa suunnitelmallista väkivaltaa. Se ei ole kuitenkaan aivan koko totuus.

– Terroristien profilointi on hyvin vaikeaa, sillä kovaa ja luotettavaa dataa on käsillä hyvin vähän. Spekulatiivisesti karkea jako voidaan tehdä neljään ryhmään. Osa terroristeista kuuluu opettajiin ja johtajiin, osa oppipoikiin, osa ajelehtijoihin ja osa rikollisiin. Opettajat lietsovat vihaa ympärillään ja kuuliaiset oppipojat kuuntelevat sitä puhetta. Ajelehtijoilla voi olla taustalla psykiatrisia ongelmia. Rikollisilla on taas valmiiksi kontakteja alamaailmaan ja heihin kuuluu laaja kirjo erilaisia ihmisiä, Lauerma selittää.

Saako kerettiläisiä tappaa?

Uskonnot eivät välttämättä ole yhtään sen alttiimpia väkivaltaisen liikehdinnän kasvualustoja kuin poliittiset liikkeetkään. Lauerma toteaa sekä uskonnollisista että poliittisista liikkeistä löytyvän erilaisia sisäisiä voimia, jotka vetävät sekä väkivallan että väkivallattomuuden suuntaan.

– Uskontojen käsittelemät suuret eksistentiaaliset kysymykset voisivat toimia väkivaltaisen käytöksen katalyytteinä, mutta kaikista suurista uskonnoista löytyy myös ”älä tapa” -tyylisiä suoria kehotuksia väkivallattomuuteen. Poliittisten liikkeiden historiassa on myös satoja miljoonia ihmisuhreja, jos tarkastelemme vaikkapa Neuvostoliiton, Kiinan, Afrikan maiden ja natsi-Saksan historiaa.

Tällä hetkellä eurooppalaisen silmin islamilaisuus voi näyttää hyvin väkivaltaiselta uskonnolta. Psykologian näkökulmasta väkivaltaisten ja väkivallattomien uskontojen välisen rajalinjan piirtäminen on kuitenkin vaikeaa, ellei mahdotonta.

– Käsitykseni mukaan jakolinjat eivät ole ensisijaisesti uskontojen välisiä vaan uskontojen sisäisiä. On kyse ennen kaikkea uskontulkinnasta. Islamista löytyy väkivallattomia suuntauksia ja 1900-luvun alkupuolelta Suomen evankelis-luterilaisen kirkonkin historiasta löytyy suoranaista vihaan kehottamista, ylilääkäri Hannu Lauerma sanoo.

Näköalattomat nuoret miehet

Kaikkea väkivaltaista ideologista käyttäytymistä yhdistää kuitenkin ennen kaikkea kaksi seikkaa. Niistä toinen on yksilötason ja toinen yhteiskunnallisen tason ilmiö.

– Tärkein yksilöpsykologinen elementti, joka johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen, on taipumus mustavalkoiseen ajatteluun. Kun muista ihmisistä alkaa tulla yksiselitteisesti hyviä tai pahoja, johtaa se nopeasti kokonaisten ihmisryhmien dehumanisointiin. Taipumus ja halu luokitella jokin ihmisryhmä kokonaan vailla ihmisarvoa olevaksi altistaa suunnitelmalliseen väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Toinen seikka liittyy koko yhteiskuntaan ja se voi olla vastaus viimeaikojen kysymykseen: miksi juuri Marokosta tulee niin paljon terrorismia? Marokko on liberaali valtio, jolla on hyvä talouskasvu. Marokkolaisilla ei ole myöskään tuoreita kansallisia traumoja historiassaan. Mikä saa sikäläiset nuoret miehet terroristisiin iskuihin Euroopassa?

– Näyttää siltä, että väkivaltaisen liikehdinnän yhteinen nimittäjä on tilanne, jossa tietylle alueelle kasvaa valtava määrä nuoria miehiä vailla tulevaisuuden näköalaa. Tämä seikka tuntuu yhdistävän useimpia terroristien lähtömaita. Toki terrorismiin syyllistyy joukosta vain harva nuori mies, mutta kun kyseessä on miljoonapäinen joukko, löytyy sieltä aina joku, Lauerma tiivistää.

Käsittele vihasi

Jokaisella ihmisellä on tiettyjä mahdollisuuksia pitää itsestään huolta siten, ettei itse radikalisoidu väkivaltaiseen käytökseen.

– Lämpimät ihmissuhteet, erilaisten mielipiteiden aktiivinen kuunteleminen, mielekäs tekeminen elämässä ja oman vihan tunteiden käsitteleminen ovat varmasti tärkeimpiä seikkoja. Viha on sellainen tunne, että se voi helpottaa ihmisen sisäisiä ristiriitoja, kun hän alkaa vihata jotakin toista ihmistä tai ihmisryhmää. Silloin olisi hyvä miettiä oman vihansa olemusta ja keskustella siitä, Lauerma selittää.

– Varsinkin jos on kohdannut omassa elämässään vääryyttä, voi mielikuva yleistyä koskemaan koko vääryyttä tehneen henkilön ihmisryhmää. Tämän jälkeen viha värittää jopa tähän ihmisryhmään liittyviä havaintoja. Pian ihmisarvon riistäminen kyseiseltä ryhmältä on jo oikeutettua. Olen huomannut tällaista tämän päivän Suomessa ja se on kyllä todella huolestuttavaa, ylilääkäri Hannu Lauerma päättää.

Kirjoitus on julkaistu Sanansaattajassa 38/17.