Uskonnollisuuden harhakuva

Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen kirjoittaa tuoreessa blogikirjoituksessaan ”Jumala on jo maailmassa ennen kirkkoa” (suomenkuvalehti.fi/rajalla) perin positiivisesti toisten uskontojen rikkaasta hurskauselämästä. Hän katsoo sen osoittavan, että Jumala toimii maailmassa myös kristillisen kirkon ulkopuolella. Kukaan tuskin on koskaan edes asettanut kyseenalaiseksi sitä, etteikö Jumala luojana toimisi kaikkialla, jopa kaikkein ateistisimmassa yhteiskunnassa. Nyt on kuitenkin kyse siitä, toimiiko Jumala lunastajana ja pelastajana myös toisissa uskonnoissa.

On häpeällisen totta, että monien muiden uskontojen hartaat edustajat päihittävät keskivertokristityn – ainakin minut – hurskauden harjoittamisessaan. Heidän rukouselämänsä ja omistautumisensa on paljon syvempää, ja auttamistyössäkin he osoittautuvat ahkerammiksi. Jos siis ihmisten uskonnollinen toiminta olisi mittapuu sille, missä Jumala toimii, epäilemättä viisari osoittaisi idän uskontoja tai islamia. Mutta pelastuksen asiassahan ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee tai miten syvästi hän uskoo, vaan siitä, keneen hän uskoo. Totuudella on merkitystä. Ihmisen usko ei luo todellisuutta, vaan oikea usko tarttuu Jumalan todellisuuteen.

Komulainen huomauttaa kirjoituksessaan myös siitä, että muidenkin uskontojen piirissä  puhutaan armosta. Mutta ei armosta puhuminen vielä tarkoita sitä, että armo olisi käsillä. Ihmisen puheet eivät luo armoa, vaan Jumala hankki maailmalle armon antamalla poikansa ristille. Todellista armon julistusta voi olla vain sellainen, joka jakaa Golgatalla hankittua anteeksiantoa kuulijoille. Muu armopuhe on haihattelua vailla perustaa, miten kauniiseen ja hurskaaseen uskonnollisuuteen se olisikin puettu.

Maailman muuttuminen ja uskonnollisen maailmankuvan laajentuminen ei ole tehnyt tyhjäksi Raamatun selvää opetusta Kristuksen ainutlaatuisuudesta. Yhä edelleen Jeesus on ainoa tie elävän Jumalan yhteyteen, ja siksi hyvää sanomaa rististä ja ylösnousemuksesta on julistettava kaikille kansoille ja jokaiselle luodulle – myös niille, joilla jo on oma rikkaan hurskauselämän värittämä uskontonsa.