Usko avautui riparilla

 

Fia Rautavuori lähti riparille tietämättä mitä odottaa. Tänään, viisi vuotta myöhemmin, hän on seurakunnan vastuunkantaja ja elää vapautta todeksi.

Millainen kokemus rippikoulu oli sinulle?
Kotini ei ole kristitty, ja ennen riparia kaikki tietoni kristinuskosta pohjautui siihen, mitä olin koulussa oppinut. Riparille meno jännitti, koska en tiennyt, mitä odottaa. Vieroksuin vähän uskovaisia.

Rippileiri oli kokemuksena ihana. Puolivälissä leiriä minusta tuntui, että kuulemani asiat alkoivat loksahdella paikoilleen. Asiat, joista tunneilla opetettiin, olivatkin totta myös minulle.

Mikä riparin merkitys on ollut?
Riparin jälkeen aloin osallistua seurakunnan toimintaan: käydä viikoittain messussa ja kouluttautua isoseksi. Olen saanut sekä omalta että isosleiriltäni tähän päivään asti kantaneita ystävyyssuhteita. Uskovien yhteyden merkitys on elämässäni suuri.

Miten kristityn nuoren identiteetti muutti elämääsi?
Tietyssä mielessä elämääni tuli uskon mukana uusia sääntöjä. Silti koen, että olen ehdottomasti saanut enemmän kuin olen menettänyt. Usein ajatellaan, että usko sitoo, vaikka vapaushan on yksi kristinuskon keskeisimpiä asioita. Jeesus vapautti meidät synnistä ja Saatanan vallasta.

Millaista oli kertoa uskoontulosta lähipiirille?
Lähipiirini huomasi uskoontuloni konkreettisesti, kun aloin käydä seurakunnassa. Pikkuhiljaa he tottuivat siihen, että käyn joka sunnuntai kirkossa. Joillekin tutuille uskosta kertominen on helpompaa kuin toisille. Läheiseni ovat kuitenkin suhtautuneet asiaan pääosin tosi hyvin.

Olen asunut Suomen lisäksi Saksassa. Koen esimerkiksi, että siellä käymässäni kansainvälisessä koulussa uskosta puhuminen on ollut monikulttuurisuuden vuoksi helpompaa. Suomessa uskonto on niin vaiettu aihe, että siitä itsekin vaikenee.

Olet kesällä rippileirillä apuvetäjänä ensimmäistä kertaa. Millä mielin odotat sitä?
Olen tuosta pestistä tosi innoissani, ja odotan kesää. On mahtavaa päästä jakamaan nuorille sitä, mitä olen itse saanut kokea ja oppia. Rohkaisen riparilaisia avoimuuteen ja asioista selvän ottamiseen. Kaikesta saa kysyä isosilta ja vetäjiltä.

Teksti julkaistu Sanansaattajassa 12/19.


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: