”Tulkaa kaikki nyt laulamaan!”

Jouluyö, juhlayö on sekä virolaisille että japanilaisille rakas joululaulu. Saksassa sitä lauletaan farsiksi. Mutta mitä tästä laulusta ajatellaan Keniassa? Sleyn lähetit kertovat lähetyskenttien suosikkijoululauluista.  

Millaisia joululauluja seurakunnissa eri maanosissa lauletaan? 

Aloitetaan Saksasta. Siiri ja Marko Turunen työskentelevät Hampurissa farsinkielisten maahanmuuttajien parissa. Siiri kertoo, että jouluyönä, joulupäivänä sekä tapaninpäivänä järjestetään seurakunnassa messut. Tämän vuoden jouluksi on suunnitteilla myös kasteita, kunhan kasteoppilaat pääsevät läpi kokeistaan.  

Seurakunnassa lauletaan useita farsinkielisiä joululauluja.  

– Eräs laulu on Berliinissä asuvien iranilaisten sanoittama ja säveltämä. Siinä lauletaan suunnilleen näin: ”Iloitkaa, tänä yönä Messias, Pelastaja, on tullut. Maailma kirkastui, maailman valo nukkuu tänä yönä rauhallista unta. Jumalan Pojan valo täyttää sydämeni ilolla.” Laulu on iranilaiselle musiikille tyypilliseen tapaan rytmikäs ja menevä, Siiri kuvaa.  

Krismas mobarak!  

Toisessa farsinkielisessä laulussa lauletaan siitä, miten kuningasten kuningas otti ihmisen muodon ja syntyi seimeen.  

– Samaan lauluun yhdistyy myös muita teemoja, kuten vapautuminen Saatanan vallasta Jeesuksen veren avulla. ”Jeesus kolkuttaa sydäntemme ovella”, laulussa kerrotaan. Se ei siis ole ihan johdonmukaisesti joululaulu. Päätimme kuitenkin alkaa käyttää tätä laulua joulun aikaan. Siinä on hyvin pidetty sävel.  

Eräs Leipzigin iranilaisilta peräisin oleva joululaulu yhdistää Jeesuksen syntymän siihen, että Jeesus tuo mukanaan ”keväisiä hetkiä”. Siiri miettii, että ehkä tämän kohdan voi ymmärtää runollisesti siten, että Jeesus tuo tullessaan kaikkea hyvää ja kaunista. 

Seurakunnassa lauletaan myös eri kielistä farsiksi käännettyjä joululauluja. Näitä ovat esimerkiksi Jouluyö, juhlayö ja Heinillä härkien kaukalon.  

Siirin lempijoululaulu on En etsi valtaa loistoa. Ja farsiksi hyvää joulua toivotetaan näin: Krismas mobarak!  

”Tiliseb, tiliseb aisakell” 

– Virolaisessa kirkossa lauletaan jouluaattona monta suomalaisillekin tuttua virttä: esimerkiksi On ruusu Iisain juuren, Jouluyö, juhlayö ja Enkeli taivaan, Sleyn Viron lähetystyöntekijä Liisa Rossi kertoo.  

– Jouluyö, juhlayö – viroksi Püha öö – on lauluista se, joka kuuluu jokaiseen joulunajan tilaisuuteen ja konserttiin, yleensä päätöslauluna.  

Viron luterilaisen kirkon nykyistä virsikirjaa hallitsevat vanhat saksalaiset virret.  

– Tämä juontaa juurensa kirkon historiaan – luterilainen kirkko oli pitkään nimenomaan saksalainen kirkko.  

Muutakin ”tuontitavaraa” virsikirjasta löytyy, esimerkiksi Suomesta En etsi valtaa, loistoa.  

Uudemmassa joululauluperinteessä on sekä virolaista tuotantoa että kansainvälisten hittien käännöksiä.  

– Yksi joululaulu on muuten tullut Virosta Suomeen: Kilisee, kilisee kulkunen eli Tiliseb, tiliseb aisakell, Liisa huomauttaa. 

”Usko, lopulta kivun malja tyhjenee” 

Rossin mukaan kevyempi hengellisen musiikin perinne on vahvempi vapaiden suuntien kirkkokunnissa kuin luterilaisessa kirkossa. Joululaulujen sävelet ylittävät kuitenkin helposti kirkkokuntien rajat.  

Yksi uudempi, Virossa niin kristillisissä kuin maallisissakin piireissä levinnyt joululaulu on Matis Metsalan Anna Haavan vanhaan runoon säveltämä ”Sa südames nüüd pane kõik küünlad põlema”: ”Sytytä nyt sydämessäsi / kaikki kynttilät / äläkä anna pimeydelle sijaa. / Olitpa surullinen tai sairas – / toivo, kestä / ja usko, lopulta kivun malja tyhjenee. / Ikuisesti ei voi kestää / yksikään vaara eikä onni / ja usein kipusi on sinulle siunaukseksi. / Sytytä nyt sydämessäsi / kaikki kynttilät / ja vahvista sieluasi taivaan rauhalla.” 

– Arvelen, että tämän laulun suosiota selittää kauniin melodian lisäksi se, että kristityt voivat lukea sanoihin sisään hengellistä sisältöä. Samalla ne toimivat myös uskonnottomalle, mutta henkisyydestä kiinnostuneelle ja mielenrauhaa etsivälle ihmiselle, Liisa Rossi pohtii.  

Hänen sieluunsa jäävät usein soimaan Oi, sä riemuisan mahtipontisen riemukkaat loppusanat: ”Ristirhavas, ristirhavas rõõmusta” eli ”Kristikansa iloitse!” 

 ”Juhlimaan tulkaa”

Hanna Penttinen palasi keväällä 2019 Japanista, missä hän oli kuusi vuotta lähetystyössä Tokiossa, Hamuran seurakunnassa. Penttinen toimii nyt kanttorina Jyväskylän seurakunnassa.  

Hanna kertoo, että suuri osa japanilaisen virsikirjan jouluvirsistä on tuttuja suomalaisillekin.  

– Luterilaisissa seurakunnassa lauletaan paljon japaniksi käännettyjä saksalaisia ja amerikkalaisia jouluvirsiä. Omassa seurakunnassani suosittuja olivat Jouluyö, juhlayö sekä Juhlimaan tulkaa.  

Monet seurakunnissa lauletut joululaulut olivat muista kielistä japaniksi käännettyjä.  

– Kristillisessä päiväkodissa tutustuin lasten joulukuvaelmassa joululauluihin, joita en ollut aiemmin kuullut.  

Penttiselle rakkain joululaulu on Ja neitsyt pikku poijuttansa.  

– Se on hyvin kaunis laulu, jossa joulu ja pitkäperjantai liittyvät toisiinsa.  

Hanna Penttinen kaipaa Japanista seurakunnan yhteistä jouluateriaa. Jokainen toi jotakin, ja pöytä notkui hyvää ruokaa. 

– Kaipaan yhteyttä, iloa ja rakkautta, jota näissä hetkissä sai kokea. Kaipaan myös Tokion upeita jouluvalaistuksia sekä tavaratalojen jouluikkunoita ja –somistuksia.   

Keniassa lauletaan iloisia lauluja 

Palataan Helsinkiin. Luther-kirkolla maahanmuuttajien parissa työskentelevä Richard Ondicho on muusikko kolmannessa polvessa. Kaksikymmentä vuotta Suomessa asunut Ondicho on säveltänyt ja sanoittanut satoja lauluja, joiden joukossa on myös lukuisia joululauluja.  

Länsi-Keniasta, Kisiin alueelta kotoisin oleva Richard Ondicho kertoo, että kenialaisissa seurakunnissa lauletaan pääasiassa paikallista alkuperää olevia lauluja, myös jouluna. Laulujen sanoitukset nousevat suoraan Raamatusta: Luukkaan toisesta luvusta sekä Jesajan jouluprofetiasta. Ondicho toteaa, että toisin kuin Suomessa, Afrikassa lauletaan jouluna iloisia lauluja. Länsimaissa niin rakastettu Jouluyö, juhlayö ei puolestaan Ondichon mukaan kuulu kenialaisten suosikkilauluihin. 

– Jouluyö, juhlayön sanoitus on niin filosofinen! Afrikkalaisen ihmisen on vaikea eläytyä sen tekstiin, Ondicho tuumii.  

– Meidän on helpompi ymmärtää sitä, että Jeesus ei mahtunut majataloon ja joutui olemaan eläinten suojassa. Tämä puhuttelee meitä, koska eläinten suoja on meille hyvin tuttu asia, hän jatkaa.  

Ondicho mainitsee yhden viime aikojen suomalaisten suosikkilaulun Taivas sylissäni. Tässä laulussa Maria kysyy, tuoko hänen lapsensa toivon maailmaan. Erik Hillestadin sanoittamassa, Pia Perkiön suomentamassa laulussa Maria kysyy: ”Helmassani kantaa itse taivastako saan?”    

– Tämä laulu ei kosketa sydäntäni. En silti missään tapauksessa väheksy tämäntyyppisiä joululauluja. Ne eivät vain puhuttele afrikkalaisia samalla tavoin kuin suomalaisia, Richard toteaa.  

Meluisa joulu 

– Afrikassa joulu on hyvin meluisa juhla. Lähdemme ulos soittaen rumpuja ja kuljemme kylästä kylään. Koteihin kutsutaan vieraita, erityisesti niitä, jotka ovat vähävaraisia. Heille myös annetaan lahjoja, Richard Ondicho kertoo.  

Jouluisin Richard järjestää Luther-kirkolle joulupäivän aterian, jonne osallistujat laittavat ruoan. Tarjolla on siis ainakin afrikkalaista, suomalaista ja Lähi-idän ruokakulttuurista peräisin olevia herkkuja.  

– Kaikilla ei ole jouluna mummolaa tai muuta paikkaa, johon he voisivat mennä. Näin heilläkin mahdollisuus yhteiseen joulunviettoon.  

Musiikki on Luther-kirkon joulussa tiiviisti mukana. Richardin oma lempijoululaulu on Joy to the world. Sen hän haluaa aina laulaa kirkossa jouluna – kuuluvammalla äänellä kuin kukaan muu seurakunnassa.  

Julkaistu Sanansaattajassa 25/2021.