Tuimaa ruokaa?

Ollessani Sleyn työssä Itä-Suomessa kysyttiin monissa taloissa ruokapöydissa, että “onko ruoka tuimaa?”. Kesti pitkän aikaa, ennen kuin ymmärsin tuon sanan “tuima” merkityksen oikein. Se ei tarkoittanutkaan vahvaa tai suolaista ruokaa, vaan päinvastoin laimeaa ja suolatonta. Hämäläisenä ymmärsin asian aivan käänteisesti.
Tämän aiheen jälkeen keskustelut johtivat Pohjois-Karjalaisissa ruokapöydissä joskus Pekka Puskan projektiin, jota toteutettiin 1970-1990-luvuilla. Sen tavoite oli mm. vähentää suolan käyttöä ja johtaa parempaan kansanterveyteen.

Suola ja sen käyttö puhututtaa meitä. Eikä vain meitä, vaan se on myös Jeesukselle tärkeä aihe. Hän varoittaa tuimasta ruuasta. Itse asiassa, Jeesuksen mukaan suolattomuus on mitä vaarallisin asia.

Pekka Puskan Pohjois-Karjala projekti oli ilmeisesti hyväksi monille fyysisen terveyden kannalta, mutta hengellisessä mielessä mikään muu ei olisi tuhoisampaa. Se tarkoittaisi nimittäin Raamatun sanan, paimenen äänen vähentämistä ihmisten keskuudessa.

Matt 5:13 “Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.”

Kuolleenmeren suola ilmeiseti menetti tehoaan vanhetessaan, eikä sitä lopulta voitu enää käyttää mihinkään. Jeesus opettaa, ettei siitä ole mitään hyötyä, jos sen maku poistuu. Mikään muu mauste ei ole samanlainen, tai tee samaa ruualle kuin suola. Näin on myös Herramme sanan kanssa. Mitään muuta ei voi verrata siihen. Vain se tuo iankaikkisen elämän kuoleman laaksoon. Vai sen kautta voimme tietää, mitä on Jumalan tahto. Ja sen maku on jotain sellaista, mitä mikään muu tässä maailmassa ei voi imitoida tai tuottaa.

Mikä on sinun suhteesi suolaan? Vältteletkö sitä lääkärin määräyksestä, vai lisäätkö roimasti sitä perunan ja lihan päälle? Me totumme jos suolaa vähennetään. Ikävä kyllä näin myös hengellisessä mielessä. Syntiselle ihmiselle on luontevaa vieraantua Raamatun sanasta, ellei sitä hänelle opeteta ja tuoda säännöllisesti ravinnoksi. Tuima ruoka voi johdattaa arvaamattoman tuimaan ja tukalaan tilanteeseen. Miten toivotonta onkaan kulkea kohti tuomiopäivää ilman sanan suolaa? Pekka Puskia on edelleen, ja tällä kertaa heistä ei ole hyötyä. Suola on erottamaton osa hengellistä ruokaa ja sitä tulee vaalia pyhänä kaikessa kirkon toiminnassa. Suola on sitä, että syntien anteeksiantamusta Jeesuksen haavoissa pidetään esillä, ja huudetaan maailmaan, että Jeesus on ylösnoussut. Se maistuu toisenlaiselta, kuin mikään muu. Ja se maku saa olla suussamme halki meidän elämä.

Moni muistaa ennen kaikkea sateenkaaren Jumalan liiton merkkinä. Upeaa huomata, että saman roolin on Herra antanut myös suolalle: “Älä jätä suolaa pois, sillä suola on Jumalan liiton merkki. ” 3 Moos 2:13.

Eli tänään kun lisäät suolaa perunasi päälle, muista mitä kaikkea tämän arkisen mausteen kautta voi oppia…