Trump jakaa kristityt
leireihin

Tammikuussa virkavalansa vannonut Yhdysvaltain 45. presidentti on jakanut mielipiteitä ennen näkemättömällä tavalla myös kristittyjen keskuudessa.

Yhdysvaltojen poliittiseen kenttään aukeaa mielenkiintoinen näkökulma sitä jakavaa kahta suurta kristillistä ryhmittymää tarkasteltaessa. Kristillisen oikeiston ja päälinjan protestanttisuuden tavoitteet ovat kaukana toisistaan.

– Presidentti Donald Trump on ehdottomasti osa Yhdysvaltojen kristillisen oikeiston jatkumoa. On vaikea sanoa, kuinka paljon hän on itse tätä mieltä, mutta hän on ottanut sen ryhmän omakseen ja puhuu sen kielellä. Tätä näkökulmaa ei usein Euroopassa ole huomattu, sanoo Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila.

Kristillinen oikeisto on suuri ja löyhä, pääosin evankelikaaleista ja osin roomalaiskatolisista koostuva konservatiivinen kenttä. Merkittävää ryhmittymälle on sen vahva tahto käyttää demokraattisia keinoja vaikuttaakseen Yhdysvaltojen lainsäädäntöön, erityisesti sen perhe- ja sosiaaliasioissa, sekä moraalisissa kysymyksissä. Kristillinen oikeisto vaalii myöskin heikon valtion mallia, jossa valtio huolehtii turvallisuuspolitiikasta, mutta puuttuu ihmisten elämään muutoin mahdollisimman vähän.

– Presidentti Gerorge W. Bush oli kristilliselle oikeistolle pettymys. Hän lupasi toteuttaa heidän toiveitaan aborttilainsäädännön ja uskonnollisen ilmaisun vapaudessa, mutta jätti nämä lupaukset lunastamatta. Barack Obaman kauden jälkeen Trump on nyt näillä teemoilla pyrkinyt ottamaan kristillisen oikeiston taakseen. Hän yrittää tiukentaa aborttilainsäädäntöä ja vapauttaa oikeuksia uskonnolliseen ilmaisuun, Ruotsila selittää.

Toiveet uskonnollisen ilmaisun vapautumisesta tarkoittaisivat sitä, että esimerkiksi yrittäjä voisi olla palvelematta sellaisia asiakkaita, joita hän uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi ei halua palvella. Kristillinen oikeisto suhtautuu kuitenkin Ruotsilan mukaan presidenttiin edelleen varauksella, sillä sekä hänen epäkristillinen elämäntapansa että mahdollisuutensa viedä kaikki antamansa lupaukset loppuun saakka ovat aiheuttaneet epäilyksiä.

Päälinja toisella laidalla

Kristillisen oikeistoryhmittymän vastapoolina on niin sanottu päälinjan protestanttisuus, joka on valtiokeskeisempää ja suhtautuu istuvaan presidenttiin tällä hetkellä hyvin kriittisesti. Päälinjan kirkkojen johtajat kritisoivat presidentti Trumpin vahvistavan naisvihamielisiä ja rasistisia asenteita Yhdysvalloissa.

– Hänen politiikkansa, kuten Obaman terveydenhuoltouudistuksen purku ja maahanmuuton rajoittaminen nähdään vahingoittavan kaikkein heikoimpia yhteiskunnan jäseniä. Siksi päälinjan protestanttisuus suhtautuu kriittisesti Trumpiin, Ruotsila kertoo.

Päälinjan kirkkoihin kuuluvat luterilaisista kirkoista Evangelical Lutheran Church in America (ELCA) ja muista kirkkokunnista mm. metodisteja, presbyteerejä, episkopaaleja ja baptisteja.

Regimenttioppi ja politiikka

Suurin osa yhdysvaltalaisista kirkkokunnista on teologiselta taustaltaan kalvinistisia. Kalvinismiin kuuluu vahvasti pyrkimys kristillisen ihannevaltion luomiseen maan päälle ja siksi se kannustaa vahvaan poliittiseen vaikuttamiseen. Luterilainen regimenttioppi, eli oppi maallisen ja hengellisen hallintavallan erillisyydestä on pitänyt tunnustuksellisen Missouri-synodin kirkot poliittisen keskustelun ulkopuolella.

– Missouri-synodi ei yleensä sano mitään politiikasta. Muutamia Missouri-synodin pastoreita tiedetään osallistuneen kristillisen oikeiston projekteihin, mutta kirkkokunnan johtotasolta tällaista pastoreiden poliittista aktiivisuutta on suitsittu. Se ei kuulu regimenttiopissa tiukkana pysyttelevän Missouri-synodin toimintaan, Ruotsila kertoo.