Paavali jatkaa kuvausta, mitä Tessalonikassa tapahtui. Nyt hän kertoo omasta toiminnastaan ja osoittaa, kuinka Kristuksen apostoli hoitaa hänelle uskottua tehtävää. Paavali korostaa tuoneensa Tessalonikaan Jumalan sanan. Jakso päättyy opetukseen kärsimyksestä, johon Jeesuksen seuraajat joutuvat, ja rangaistuksesta, joka odottaa seurakunnan ahdistelijoita.
- Lukekaa Apostolien tekojen 16. luvusta, millainen oli Paavalin vierailu Filippissä. Miksi Paavali ei jättänyt työtään vaikeuksista huolimatta kesken?
- Paavali tahtoi olla mieliksi vain Jumalalle. Miten on meidän ja meidän kirkkomme laita? Haluammeko elää ihmisten vai Jumalan kunniaksi? Tahtooko kirkko miellyttää ihmisiä vai Jumalaa? Kenen ehdoilla kirkko toimii, ihmisten vai Jumalan? Miten tämä näkyy kirkon elämässä?
- Miten Paavali suhtautui Tessalonikan seurakunnan jäseniin? Olemmeko me valmiit uhraamaan aikaamme ja voimiamme uskonveljien ja -sisarien puolesta? Mitä voimme käytännössä tehdä?
- Paavali kehottaa seurakuntaa vaeltamaan arvollisesti Jumalan edessä. Mitä tarkoittaa “arvollinen vaeltaminen”? Miksi meidän pitää vaeltaa arvollisesti?
- Paavali toi Tessalonikaan Jumalan sanan. Miten me voimme kuulla Jumalan puheen? Miten Jumalan puheeseen tulee suhtautua? Suhtaudummeko siihen niin kuin pitäisi?
- Miten me voimme joutua kärsimään Jeesuksen nimen tähden? Olemmeko siihen valmiit? Miten suhtaudumme niihin, jotka pilkkaavat meitä uskomme takia?
Päätöshartaus:
Raamatun syvin merkillisyys ei ole sen syntyhistorian vaiheissa, ei siihen kohdistuneissa vainoissa eikä raamatunlevitystyössä. Ihmeellisintä on tämä: Raamatun sanan välityksellä kaikkivaltias taivaan ja maan Herra puhuu meille tänään. Jumala puhuu Raamatussa. Pyhän kirjan lehdillä toistuvat ilmaisut “näin sanoo Herra”, “sana, joka tuli Herralta”, “kuulkaa sana, jonka Herra on puhunut” jne. On laskettu, että tällaisia ilmaisuja on Raamatussa yli 3800. Jumala on puhunut palvelijainsa profeettain ja apostolien välityksellä. Tämä Jumalan puhe on talletettuna Vanhan ja Uuden testamentin pyhissä kirjoituksissa.
Siksi kristityt kaikkina aikoina iloiten tunnustavat: Raamattu on Jumalan sana. Erityisen tärkeää on tajuta, ettei Raamattu ole vain Jumalan puhetta vuosituhansia sitten. Raamattu on Jumalan puhetta tänään tai vielä tarkemmin ilmaistuna: Raamatun sanassa Jumala puhuu meille tänään. Juuri tämän ilmaisee Timoteuskirjeen kohdassa olevaa kreikankielinen sana theopneustos jonka voi kääntää esim. “Jumalan hengittämä”, “Jumalan puhaltama” tai kirkkoraamattumme sanoilla “syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta”. Raamatun sanan välityksellä Jumala itse Pyhän Henkensä kautta lähestyy meitä, puhuttelee tuntojamme, siunaa läsnäolollaan. Alussa Jumala sanoi ja tapahtui niin (1Moos 1). Yhä tänään Jumalan sanalla on tuo sama luomissanan voima. Kun Jumala puhuu, syntyy uutta, kuolleet heräävät eloon (Katso esim. 2Kor 4:6, Joh 5:2, Jes 55:10-11). Jumala puhuu Raamatussa. Opettelemme sanomaan Samuelin tavalla: Puhu Herra, palvelijasi kuulee!
Reijo Arkkila/Sanasta elämä
