1. Kor 3
Paavali jatkaa edelleen Korintin riitojen selvittelyä ja palaa seurakunnan ryhmittymiseen eri sananjulistajien taakse. Jumala on antanut kaikki sananjulistajat seurakunnalle, joka kuuluu yksin hänelle. Siksi jokaisella työntekijällä on vastuu Jumalan edessä. Korinttilaisten ei pitäisi ylpeillä ihmisistä vaan Jumalastaan.
- Millaista opetusta Paavali tarkoittaa puhuessaan “maidon juottamisesta” (ks. selitysosaa!)?
- Opetetaanko mielestäsi meidän kirkossamme uskonasioita tarpeeksi yksinkertaisesti?
- Millaiseen tilaisuuteen sinä veisit mieluiten sellaisen ystäväsi, joka on vielä uskosta osaton?
- Voiko kokenut kristitty joutua “maitokuurin” tarpeeseen?
- Todellinen “maidon” suurkuluttaja oli tohtori Martti Luther, joka kertasi joka päivä Katekismustaan. Hän tutki käskyjä ja niiden selityksiä, Isä meidän -rukousta ja sakramentteja. Olisiko meillä oppimista tästä? Koska viimeksi luit Katekismusta?
- Puhuvatko jakeet 14-15 kiirastulesta, johon kristitty ihminen joutuu kuolemansa jälkeen puhdistautumaan ennen taivaaseen pääsemistään (ks. selitysosaa!)?
- Millaisen vastuun tämä jakso antaa paimenille eli meidän papeillemme? Mitä olet tehnyt ja mitä voit tehdä tukeaksesi seurakuntasi pappia?
Päätöshartaus:
Perhetuttavamme osti saunamökin järven rannalta. kaikki näytti olevan kunnossa: mökki hyvä, ranta kaunis. Ennen pitkää alkoi kuitenkin mökin perusta pettää. Lattia oli kalteva eikä ovi pysynyt auki. Edessä oli kallis ja harmillinen remontti. Se oli mökin ostajalle ikävä yllätys.
Tämä voisi olla kuva elämästä. Paljon nykyään puhutaan muuttumisesta. Yhteiskunta muuttuu, koulu muuttuu, ihmiset muuttuvat. Pitäisi pysyä muutoksessa mukana. Pitäisi saada täydennyskoulutusta ja uudelleenkoulutusta. Asiat ja tiedot vanhenevat. Joukosta jälkeen jäänyt menettää pelin.
Tottahan tämä tietenkin on. Kuitenkin tässä muuttamisinnossa on jotakin liiallista, muuttamista itse muuttamisen tähden. Voisi olla hyvä kriittisesti tarkastella, eikö ehkä ole ajettu ohi tarpeiden.
Varsinaisesti arveluttavaa ja ahdistavaa kuitenkin on, jos selitetään vanhentuneeksi sekin, minkä pitäisi olla pysyvää ja muuttumatonta. Varoituskello soi, kun tahdotaan panna avioliitto ja koti romukoppaan. Silloin on jo lattia viisto ja ovi rempallaan. Perustusta horjutetaan. Täytyykö kaiken muuttua? Eikö olekaan mitään joka kestää kaiken muun muuttuessa?
Kaikki ei todellakaan virtaa. On pohja, joka pitää. Jumalan sana ei koskaan muutu. Sille voi rakentaa eikä tarvitse ajatella, että joskus olisi etsittävä uusi perustus.
Vapahtajan sovitustyö kestää. Armo on luja syntiselle. Sen varassa kestää uskokin, joka ilman perustusta ei ole yhtään mitään.
Saa rakentaa pysyvälle pohjalle, ettei elämän rakennuksen nurkka alkaisi vajota.
Lauri Koskenniemi, Ole kanssani tänään
