Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia minun rinnallani
Sydämen luottamus ja usko luovat sekä Jumalan että epäjumalan. Mikä on sinulle kaikkein tärkeintä? Mistä odotat eniten hyvää tai toisaalta ehkä pelkäät eniten pahaa? Mihin luotat eniten? Näiden kysymysten äärellä voit pohtia kuka tai mikä Jumalasi on. Pelkät oikeat vastaukset eivät takaa oikeaa suhdetta Jumalaan. Sydän on suuta rehellisempi. Jonkun Jumala on juuri se, mihin hän sydämen pohjasta luottaa ja uskoo. Joka ei sydämestään turvaa Jumalaan, hän turvaa johonkin muuhun, josta on tullut hänelle epäjumala. Ensimmäisessä käskyssä Jumala sanoo, että sinun on annettava hänen yksin olla Jumalasi. Herra vaatii sinua sydämesi pohjasta turvautumaan ja luottamaan yksin häneen. Kaiken muun on oltava toissijaista.
Kaikkien epäjumalien äiti
Saatana on aina kiihkeästi halunnut tulla Jumalan kaltaiseksi (Matt. 4:9-10). Hänet syöstiin alas taivaasta siksi, että hän luopui Herrastaan ja Luojastaan (Juud. 6, Joh. 8:44). Juuri nämä ominaisuudet, luopumuksen ja itsensä jumaloinnin, hän istutti ihmiseen. Ja nimenomaan nämä taipumukset ovat kaiken epäjumalanpalveluksen perusta. Epäjumala, jonka me oikeastaan haluamme asettaa Luojan tilalle ja jota me kiertoteitse kaikissa muissa epäjumalissa palvomme, on oma minämme.
Eräs oman minämme palvonnan muoto on kuvitella, että olemme niin suuria syntisiä, ettemme voi saada syntejämme anteeksi. Silloin korotamme sen mitä itse olemme tehneet ja mitä olemme yli Jumalan kaikkivaltiuden ja Jeesuksessa meille lahjoittaman armon. Silloin ”minä” merkitsee enemmän kuin Jumalan totuus. Anna Herran olla se, jolla on valta. Katso mieluummin Jumalaan kuin itseesi.
Muita epäjumalia
Taipumuksemme itsejumalointiin ja luopumukseen vetää mielenkiintomme ”minästä” muihinkin epäjumaliin. Ahdistaako taloudellinen ahdinko pahemmin kuin synnissä eläminen? Syrjäytyykö ilo Herrassa reilun palkankorotuksen, lottovoiton tai kunnon illallisen rinnalla? Ehkä ajatuksesi pyörivät uraputkessa niin että pidät Jumalan tiukasti sen ulkopuolella. Ehkäpä olet niin lahjakas julistaja tai rohkea todistaja ettet Jumalan apua itse asiassa niihin tehtäviin tarvitse. Itsellemme tavoittelemamme ajalliset asiat eivät auta meitä taivaaseen. Ne nousevat jopa taivaaseen pääsyn esteiksi jos kiinnymme, uskomme tai luotamme enemmän niihin kuin Jumalaan.
Lutherin kommentti
Luther sanoo ensimmäisestä käskystä mm. seuraavaa: ”Katsoessani tätä yhtä ainoaa käskyä ymmärrän, kuinka jumalaton ja sietämätön ihminen minä olen. Ja ellei Jumala Pojassaan antaisi minulle anteeksi, riittäisivät syntini tätä ainoata käskyä vastaan lähettämään minut helvettiin.”