Tiina Latva-Raskun lähettikirje

Marraskuun hämärässä
Muuttopuuhien jälkeen elämä on viimein rauhoittunut niin, että vapaa-aikana on voinut tehdä vähän muutakin kuin pakkaamista, siivoamista, kantamista ja järjestelemistä. Viihdymme hyvin uudessa kodissa. Marraskuun harmautta kuitenkin korostaa se, että lähetysjärjestössäni aloitettiin yt-neuvottelut. Menot ja tulot täytyy saada tasapainoon, eikä siihen päästy vielä kaksi vuotta sitten pidettyjen yt-neuvottelujen kautta. Rukoillaan viisautta kaikille neuvottelijoille ja Jumalan hyvää johdatusta niille, joiden elämään tämä tuo muutoksia.

Joulukalenteri
Työtoverini Päivi Poukka on tehnyt kuvatarinan muotoisen, tunnelmallisen joulukalenterin: “Eetu, isoisä ja adventti-enkelit”. Siinä isoisä kertoo lapsenlapselleen miksi Jeesus syntyi ja miksi Raamattu on ollut isoisän tärkein aarre. Asensin tämän joulukalenterin Suomi-kirkon kotisivuille niin, että joulukuussa joka aamu tulee esiin uusi kuva, jossa tarina etenee. Toivotaan, että tuo joulukalenteri kiinnostaisi ja toisi vierailijoita sekä Suomi-kirkon sivustolle että paikanpäälle tilaisuuksiin.

Kysymyksiin vastailusta
– “Mitä kristinuskon mukaan on ennen syntymää? Kuulin, että ennen syntymää voisi valita vanhempansa, mutta onko Raamatussa kirjoitettu sellaisesta?
Tämä japanilaisen kirjoittama kysymys heijastelee sitä, että monet Aasiassa ajattelevat elämän olevan päättymätöntä syntymän, kuoleman ja uudelleen-syntymän kehää. Raamattu opettaa kuitenkin ainutkertaista elämää, joka alkaa äidin kohdussa. Psalmin kirjoittaja sanoo Jumalalle: “Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut” (Ps. 139:13). Ja kun kuolemme, emme tule tänne enää uudestaan, muuttuneessa muodossa. “Jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle.” (Hepr. 9:27)

Pelottavaa!
– “Maailmassa on liian paljon uskontoja, ja on kamalaa, etten tiedä mikä niistä on oikea… Olen viime aikoina lukenut Raamattua. Syynä siihen on tuonpuoleista koskeva uteliaisuus. Tähän saakka olen ajatellut niin, että tekojen kautta asettuu “sielun aallonpituus”, jonka mukaan määräytyy osa tuonpuoleisessa. Sitten näin Youtubesta videon, jossa joku ulkomaalainen kertoi miten hän oli käynyt helvetissä, ja se oli hirveän pelottavaa. Se, että todellisuus on niin pelottava, sai minut suorastaan tärisemään. Olisiko parempi ettei koskaan syntyisikään? Kun ihminenhän on syntymähetkestä lähtien syntinen ja matkalla helvettiin. Vain Jeesuksen kautta voi päästä Taivaaseen. Ja suurin osa kuolee uskomatta Jeesukseen. Eikö tämä ole pelottavaa?…”
Jumalan lain ja pyhyyden pelästyttämille ihmisille Raamatussa toistuu rohkaisu: “Älä pelkää!” Niillä sanoilla aloitti myös enkeli puhumaan paimenille jouluyönä: “Älkää pelätkö!” Ja miksi ei tarvitse pelätä? – Koska teille on syntynyt Vapahtaja. Näitä “Älä pelkää”-kohtia tälle kysyjälle kirjoitin. Toinen, yhtä todellinen näkökulma kuin tuo Jumalan lain ja vihan alla olemisen mahdollisuus, on evankeliumin näkökulma: Ihminen syntyy tänne Kaikkivaltiaan Jumalan luomana ja rakastamana. Luojamme tahtoo hyvää jokaiselle ja haluaa olla kanssamme läheisessä vuorovaikutuksessa. Hän rakasti meitä niin paljon, että lähetti oman Poikansa pelastamaan meidät pulasta, johon olimme joutuneet. Nyt saamme syntyä sellaiseen maailmaan, jossa Jeesus on jo kärsinyt kuolemallaan jokaisen ansaitseman rangaistuksen. Pelottava ongelma on jo ratkaistu, ja se on se syy miksi saa olla turvassa. “Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu!” (Room. 10:13) Ovi vapauteen on apposen auki. Taivas odottaa Jeesukseen turvautuvia.

Jukka Pekkanen, joka kävi keuhkoveritulpan vuoksi lähellä kuolemaa, kertoo Sanansaattaja-lehdessä nro 21/2020: “Kristityn ei tarvitse pelätä kuolemaa, sillä Jeesuksen veren turvissa on turvallista lähteä. Mutta kuolemaa on syytäkin pelätä, jos ei omista armoa ja anteeksiantamusta…”…”Koti odottaa meitä siellä, mutta sinne ei ole muuta tietä kuin Jeesuksen sovitustyö.”

Siksi tahdomme jatkaa tänään, huomenna ja ensi vuonnakin lähetystyötä siinä laajuudessa kuin se on mahdollista. Siihen tarvitaan kaikkia meitä.
“Lähetystyö tapahtuu aina suuren heikkouden keskellä.” – Näin kertoi kokemuksen syvällä rintaäänellä eräs pitkäaikainen lähetystyöntekijä. Siksi tarvitaan esirukoilijoita pyytämään siunausta lähetystyölle. Jos sinulla on mahdollisuus tukea lähetystyötä taloudellisesti: sinua tarvitaan.
Jos voit seurakunnassasi silloin tällöin sanoa jotakin lähetystyöstä – vaikkapa kertoen muillekin mahdollisuudesta liittyä lähetystyöntekijöiden tukirenkaisiin, tai palvellen käsien työllä – se on kaikki hyvin tärkeää näinä aikoina.
Herra on kanssamme joka päivä. Valo loistaa pimeydestä!

Japanin lähetystyö 120 vuotta
13. joulukuuta 1900 Länsi-Japanin Nagasakin satamaan saapui – kaksi ja puoli kuukautta kestäneen matkan jälkeen – laiva, jossa oli mukana kuusi suomalaista: viisihenkinen Wellroosin perhe sekä 17-vuotias nuori nainen, Esteri Kurvinen. Miten tarina jatkuu – sen voi lukea vaikkapa juuri ilmestyneestä “Japaniin, oi Japaniin” -kirjasta, joka kertoo Sleyn Japanin lähetystyön vuosista 1900-2000. Kirja ilmestyi sopivasti nyt kun suomalaisten tekemän Japanin lähetystyön alkamisesta on 120 vuotta. Kirjan on kirjoittanut eläkkeellä oleva Japanin lähetti Virpi Soveri.

Tilaukset: https://kauppa.sley.fi/
tai puhelimitse Sley-Median asiakaspalvelusta,
puh. 040 7007 707 (ma-pe 9-16)
Hinta perinteisenä kirjana: 39 € + toimituskulut 6 €
tai sähköisenä versiona (pdf): 24 € .

Siunattua Adventin aikaa!