Tarvainen A-studiossa: kirkon perusta on Raamattu

Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen totesi eilen maanantaina A-studiossa, että kirkon tulee kuunnella sen Herran ääntä silloinkin, kun kirkon enemmistö ei halua sitä kuunnella.

Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen ja Tulkaa kaikki -liikkeen aktiivi, yhdenvertaisuusaktivisti Elisa Gebhard keskustelivat Ylen A-studiossa kirkon avioliittokäsityksestä. Keskustelussa pohdittiin, miten eri näkemyksiä edustavat kirkon jäsenet voivat elää samassa kirkossa.

– Kirkko voi näyttää esimerkkiä siinä, miten eri näkemysten edustajat voivat keskustella ja suhtautua toisiinsa kunnioittavasti, Elisa Gebhard sanoi.

– Asia on hyvin herkkä, kun puhutaan niinkin suurista asioista kuin seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Se on henkilökohtainen ja tunteita herättävä asia, eivätkä keskustelut ole aina olleet kovin rakentavia, Tarvainen jatkoi.

Hän totesi, että sen lisäksi, että aihe on henkilökohtainen, se on kirkon oppiin liittyvä kysymys.

– Vaikka se saattaa tuntua pahalta ja järkyttävältä, asiaa on lähestyttävä siitä, mitä Raamattu opettaa. Raamattu on kirkon peruskirja, jonka perustalle kirkon oppi rakentuu. Kirkolla on ollut nyt pari tuhatta vuotta käsitys naisen ja miehen välisestä liitosta ainoana mahdollisena avioliittona, eikä meillä ole uutta tietoa, jonka valossa avioliittokäsitystä tulisi muuttaa.

Elisa Gebhard totesi, että 54 prosenttia kirkon jäsenistä ajattelee, että samaa sukupuolta olevia tulisi vihkiä avioliittoon.

– Minulle on tärkeää myös se, että kirkko on demokraattinen. Eikä varsinkaan voida puhua mistään yhdestä totuudesta sisällöllisesti.

Tarvainen arveli, ettei kirkon linja tule kuitenkaan ensi syksynä valittavan uuden kirkolliskokouksenkaan myötä asiassa muuttumaan – avioliitto tulee hänen mukaansa säilymään miehen ja naisen välisenä.

– Mutta kirkossa tulee varmaan olemaan enemmänkin kuin 54 prosenttia jäsenistä, niin pelkään, jotka tulevat kannattamaan samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Mutta kirkko ei ole kansalaisjärjestö, jossa enemmistön ääni olisi aina oikea, vaan kirkolla on oma Herransa Jeesus Kristus, ja hän on kirkon ääni, jonka tulisi kantaa silloinkin, kun se on kirkossa vähemmistönä. Kirkon suurin auktoriteetti on Kristus. Papit ja piispatkaan eivät lopulta päätä, mikä on kirkolle parhaaksi.

Keskustelijoilta kysyttiin myös, miten paljon kirkon tulisi muuttua yhteiskunnan mukana. Tarvaisen mielestä yhteiskunnan arvojen ei tulisi vaikuttaa siihen, mitä kirkossa opetetaan. Gebhartin mukaan yhteiskunnan ja kirkon arvomaailmat voivat olla “jossain määrin samat”.

– Mutta kirkon ei tarvitse olla hajuton ja mauton. Se voi ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin.

Mikä sitten kirkossa on pysyvää, keskustelijoilta kysyttiin. Gebhartin mukaan “univeraali ihmisen arvostus”. Tarvainen taas painotti Jeesuksen antamaa kaste- ja lähetyskäskyä.

– Ei kannata liikaa murehtia. Kirkon tulevaisuus on näyttänyt monina vuosisatoina heikolta. Mutta kirkko on aina palannut entistä ehompana, Tarvainen jatkoi.