-
Connector.
Blogi
Tapakristillisyyttä?
23.01.2019
Venäjällä kuulee usein ”Slava Bogu” eli ”ylistys/kiitos Jumalalle”. Usein samalla tehdään ristinmerkki. Erään mielipidetiedustelun mukaan 80 % venäläisistä piti itseään ortodokseina – tai oikeastaan pitäisi puhua pravoslavneista, ”oikeasti ylistävistä”. Kuitenkin osa heistä ilmoitti samassa kyselyssä olevansa samaan aikaan ateisteja. Joskus ortodoksisuutta pidetään vain osana venäläistä kulttuuria.
Kiitos eli spasibo on kuulemma alun perin lyhenne ”Spasi Bog” eli ”pelasta Jumala”. Sunnuntai on voskresenije eli ylösnousemuksen päivä. Monessa kohdassa näkyy, että Venäjästä tuli jo yli tuhat vuotta sitten kristillinen valtio. Eli reilusti aikaisemmin kuin Suomesta tuli kristitty. Vuoden 2018 lopulla Pietarin ympäristöön ilmestyi 60 suurta ulkomainosta, jossa pyydettiin Jumalan pelastusta ja varjelusta: ”Herra, pelasta ja varjele” (Kirkko on Viiritsassa oleva kirkko joka on rakennettu ilman nauloja.) Mainostaulut maksoi eräs rikas liikemies ja niiden tarkoitus oli vähentää liikenneonnettomuuksia.
Venäjällä oli vuodenvaihteessa 10 päivän vapaa. Sen aikana liikenteessä kuoli yli 200 henkeä eli saman verran kuin Suomessa koko vuonna. Venäjän pääministeri Dimitri Medvedev on sanonut: ”Meillä Venäjällä lakien noudattaminen on heikkoa!” Lähes joka kerta, kun ajan Tuutarista Viron (125 kilometriä) tai Suomen rajalle (250 kilometriä), näen yhden tai useamman onnettomuuden. Eräs paikallinen kirkkoherra kysyi minulta, miksi autoilijat ajavat Suomessa ja Venäjällä niin eri tavoin. Vastasin: ”Kysymys on kulttuurista.” Olisi voinut lisätä: ”Ja sakkojen vaikutuksista.” Jos venäläinen saa Suomessa kaksi sakkoa vuodessa, konsulaatti harkitsee, myönnetäänkö uusi viisumi vai pidetäänkö vuoden-parin tauko Suomen-matkoissa. Niinpä moni venäläinen ajaa Suomessa aivan eri tyylillä kuin rajan itäpuolella.
Joku voi sanoa, että kristillisyys on Venäjällä pelkkä ulkoinen tapa. Niin varmaan monen kohdalla on. Mutta monen kohdalla on kyse syvästä vakaumuksesta.
Keskustelin erään roomalais-katoliseen kirkkoon liittyneen suomalaisen kanssa. Hän sanoi: ”Tuntui niin pahalta, kun luterilaisessa kirkossa ei voinut olla hyvällä omallatunnolla!” Ikävä kyllä Venäjä on nykyään monessa kohden paljon kristillisempi maa kuin Suomi!
Olen usein ihmetellyt, miksi Suomi – tai Suomen luterilainen kirkko – ei opi historiastaan: lähes kaikissa maiden välisissä vertailuissa parikymmentä ensimmäistä sijaa menee protestanttisille maille: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Sveitsi, Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti – niissä maissa ihmisten on hyvä elää. Muslimimaat löytyvät usein vasta paljon alempaa – vaikka niillä olisi suuret öljytulot. Miksi pitää luopua siitä, mikä on tuonut menneinä aikoina siunauksen?
Parempi muotojumalisuus kuin julkipakanuus!