Taivaallinen koti

Sokkien lähettikirje 1
28.2.2025

Terveisiä Ugandasta! Viime aikoina olemme nauttineet hyvin lämpimistä päivistä, kun iltapäivän aurinko on saanut mittarin kohoamaan lähelle neljääkymppiä ja joskus jopa sen yli. Paikalliset ystävät lupailivat, että viilentäviä sateita saadaan vielä odottaa huhtikuulle, kun ihmettelimme onko lämminjakso aina ollut näin pitkä.

Suomalaiseen tehokkaaseen työtahtiin tottuneella on joskus vaikea hyväksyä, että kovalla helteellä ei pysty tekemään töitä yhtä paljon, ja päivällä pitää välillä suosiolla levätä. Jos yrittääkin mennä keskellä päivää ulos hoitamaan juoksevia asioita, huomaa kyllä nopeasti olevansa yksi ainoista liikkujista, kun muut ottavat nokosia puun alla varjossa.

Virastoissa ihmiset ovat pitkällä lounastunnilla, sillä pienet toimistotilat lämpenevät nopeasti tuskallisiksi, eikä kukaan järkevä ihminen asioi siellä muutenkaan kuumimpaan aikaan päivästä. Vaikka tämä itsepäistä asiakasta saattaa joskus turhauttaa, siinä on jotakin hienoa, miten säätilojen mukaan eläminen tuo myös arkeen luonnollisesti hiljaisempia ja kiireisempiä jaksoja. Tämä on myös tärkeä muistutus meille länsimaalaiseen tehokkuuskulttuuriin tottuneille.

Traumakoulutus Bweyalessa

Tammikuussa saimme osallistua mielenkiintoiseen koulutukseen Bweyalessa, tällä kertaa kuuntelijan roolissa. Lähettikollegamme järjestivät Ugandassa toimivan Trauma Healing -instituutin kanssa traumojen käsittelyyn ja vertaistukeen liittyvän koulutuksen pakolaisille. Useampi osallistuja sanoi saaneensa ensi kertaa selityksen kokemilleen asioille. Myös se, että asioista puhuttiin ääneen, auttoi monia ymmärtämään sitä, mitä he itse ja heidän läheisensä ovat käyneet läpi.

Kun teemme työtä pakolaisten parissa, saamme kokea monia hyviä asioita heidän kanssaan: voimme nauraa ja laulaa yhdessä, ihmetellä kulttuuriemme erilaisuuksia ja esitellä omia perinnetanssejamme. Samalla emme voi kuitenkaan unohtaa sitä, kuinka vaikea tilanne pakolaisilla on. Paitsi elinolojen epävarmuus ja murhe omasta kotimaasta moni kärsii myös traumoista, jotka vaikuttavat elämän laatuun ja jaksamiseen.

Sota on kamala asia varsinkin niille, jotka ovat sivullisia kärsijöitä toisten vihanpitoon ja riitoihin. Moni seurakuntalaisemme on joutunut pakenemaan henkensä edestä ja lähtemään yllättäen kodistaan keskellä yötä. Moni on nähnyt naapurinsa tai sukulaisensa kuolevan. Myös pakolaisleirillä ihmiset ovat joutuneet kokemaan vaikeuksia ruoan riittävyydessä, ja kunnon töiden löytyminen on haastavaa.

Avioliittokoulutusta ja evankeliointia

Helmikuussa vastaanotimme vieraita Etelä-Sudanista ja kokoonnuimme viikoksi Bweyaleen pitämään koulutusta pastoreille ja heidän puolisoilleen. Erityisvieraanamme oli Sambian luterilaisen kirkon piispa Robert Kaumba.

Piispa Kaumba opetti osallistujille kristillisestä avioliitosta ja sen suhteesta heimokulttuureihin. Piispa opetti pariskunnille myös yhteisestä hengellisestä työstä kirkossa evankelioimisen näkökulmasta. Tämän lisäksi jakaannuimme osaksi viikkoa erillisiin opetusryhmiin; naiset keskustelivat Annan johdolla Raamatun tunnetuista naishenkilöistä ja seurakunnan rakentamisesta.

Taisto puolestaan opetti pastoreille luterilaisesta liturgiasta ja sielunhoidosta.

Koulutusviikko oli harvinaislaatuinen tilaisuus tavata eri puolilla työskenteleviä pastoreita ja heidän vaimojaan. On vaikea sanoittaa sitä yhteyttä ja iloa, mitä saimme olla todistamassa, kun pastorit puolisoineen kokoontuivat kaikkia koskettavan aiheen äärelle ja he saivat viettää pariskuntina aikaa keskenään.

Kristillinen avioliitto joutuu usein törmäyskurssille vakiintuneiden heimotapojen kanssa, joista kaikkia ei pysty sovittamaan kristilliseen etiikkaan. Pastoreiden perheillä on suuri rooli suunnannäyttäjinä ja seurakuntalaisten perheiden tukijoina. Sitä roolia on ulkoisten paineiden ja elämän haasteiden keskellä välillä raskas kantaa. Siksi oli hyvin tärkeää, että pariskunnat pääsivät saman katon alle keskustelemaan sekä saamaan tukea ja neuvoa haastaviin tilanteisiin.

Uusia levottomuuksia Etelä-Sudanissa

Alkuvuosi Etelä-Sudanissa on ollut poikkeuksellisen levoton. Myös alueilla, missä on ollut pitkään rauhallista, on ollut rajuja yhteenottoja. Tuorein konflikti tapahtui eteläisessä osassa maata, missä karjankasvattajat hyökkäsivät acholi-heimon maille. Avioliittokoulutukseen osallistui myös kaksi pariskuntaa, jotka työskentelevät nimenomaisella alueella. Toinen vaimoista kertoi, että on jo kolmesti yrittänyt asua alueella lastensa kanssa, mutta on joutunut aina pakenemaan Ugandan puolelle uuden levottomuuden iskiessä. Miehen on kuitenkin täytynyt jäädä jatkamaan työtä.

Olemme kohdanneet monia, jotka elävät samankaltaisessa tilanteessa. Eräs äiti kertoi, että ei aio enää yrittää paluuta, sillä lapset ovat juurtuneet Ugandaan ja hän on väsynyt jatkuvaan epävarmuuteen. Meidän maanpäällinen kotimme on hauras emmekä saa aina valita, mihin kotimme rakennamme. Lähetystyössä saamme olla tuomassa viestiä kodista, joka ei kysy paikkaa eikä kaadu konfliktiin. Taivaan koti on täydellinen koti ja saamme olla varmoja, että se pysyy ikuisesti.

Rukousaiheita

• Rauhaa Etelä-Sudaniin ja Sudaniin
• Pakolaisten jaksaminen ja elämän epävarmuus
• Magwin ja Tamburan alueet Etelä-Sudanissa
• Pastorit ja heidän perheensä
• Perheet, jotka elävät erossa toisistaan
• Helpotusta kuivuuteen ja tuleva viljelyskausi
• Kiitos tammi- ja helmikuun koulutuksista
• Tulevien koulutusten puolesta

Terveisin
Anna ja Taisto Sokka

Alkuperäinen kirje kuvineen: https://mediakirjasto.sley.fi/2025/02/sokkien-lahettikirje-helmikuu-2025