1. On maa, on autuaiden maa, / maa Herran Jeesuksen. / Se ylle taivaan kohoaa, / se vailla tuskaa, kuolemaa, / sen onni meille ikuinen / on luona Jeesuksen.
2. Se kirkkauden, hyvyyden, / se kaiken lahjoittaa, / kun vaihtuu onni maallinen / se säilyy siellä kestäen. / Ei täältä löydy kalliimpaa / kuin autuaiden maa.
3. Ei maata yllä pilvien / nyt katse saavuta. / Ei suuruutta sen aarteiden / voi täällä nähdä ihminen, / vaan siellä Herra Jumala / on istuimellansa.
4. Ja vaikka kaikkein kauneimman / maan saisin aarteineen, / en ottaa voisi, maailman / kun tiedän kerran kuolevan. / Sen siksi hylkään kaikkineen / ja kaipaan taivaaseen.
5. Kuin kukoistukseen kuorestaan / maan kukka puhkeaa, / myös meille kerran aukeaa / tuo toivon, riemun, onnen maa. / Ja silloin kaikki Jumalaa / kirkkaammin kiittää saa.
- Melodia:
- Viljami Niittykoski
- Teksti:
- Fredrik Gabriel Hedberg 1848
Johan Ludvig Runebergin pohjalta - Siionin kanteleeseen tulovuosi:
- 1874
- Tekijänoikeudet
- Melodian © Anni Kentala