475 Matkamiehen mieli palaa

1. Matkamiehen mieli palaa / kauas kotiin rakkaaseen. / Sielunikin päästä halaa / määränpäähän taivaaseen. / Kaipaan isänmaahan, minne / Jeesus kulki edeltä. / Kerran pääsen rauhaan sinne / näistä kuolon siteistä.

2. Kuinka yössä rientää aika, / milloin lähtökello lyö? / Riemu valtaa mielen, vaikka / vielä hetken jatkuu yö. / Joudu, Ylkä taivaallinen, / nouda häihin Karitsan / seurakunta uskollinen, / ikävöivä morsian.

3. Itsessäni olen kyllä / kurja, köyhä syntinen, / mutta Yljän puku yllä / olen lumivalkoinen. / Olen puhdas, kaunis lilja / Mestarini tarhassa, / olen taivaan kypsä vilja / armostansa suuresta.

4. Taivaan riemu sydämeni / täällä niin jo vallatkoon, / etten uuvu matkalleni / enkä joudu turmioon. / Taivaassa ei myrsky pauhaa / eikä synti turmele, / täyttä autuutta ja rauhaa / siellä aina nautimme.

5. Sydämessä soi jo ääni / taivaan kiitossävelten. / Toivossa nyt nostan pääni, / uutta maata tähyilen. / Uutta virttä Karitsalle / siellä sitten veisataan, / ylistystä Jumalalle / väsymättä milloinkaan.

Melodia:

Kansantoisinto Raumalta

Teksti:

ruotsalainen arkkivirsi 1781

Siionin kanteleeseen tulovuosi:

1910