46 Oli Golgata paikka kauhun

1. Oli Golgata paikka kauhun, / karu, kylmä kuin kuolema, / ja nyt keskellä synnin pauhun / se on kallio turvaisa.

2. Pojan harteille synnin taakka / Isän tahdosta pantu on. / Hänet helvetin pohjaan saakka / ajaa vaatimus tuomion. /

3. Verikarpalot tihkuu päästä, / moni itkuun jo purskahtaa. / Pyhä Jumala vain ei säästä / tätä kuoleman kulkijaa.

4. Siten Jumala meille näytti, / miten synti on hirmuinen: / ihan helvetin tuskin täytti / oman poikansa sydämen.

5. Pyhä alttari, kallis risti, / olit tuomion, koston puu, / ja nyt kauttasi kaunihisti / Isän rakkaus kirkastuu.

6. Välimiehenä, Jeesus, kannoit / minun syntini ristille. / Pyhän kasteeni kautta annoit / tämän lahjan myös minulle.

7. Yhä muistuta, neuvo, puolla, / minut kiinnitä itseesi. / Kukat kauneimmat maan saa kuolla, / kunhan vain näen kasvosi.