1. Niin ääretön laupeus Herralta on, / hän kuollessaan ristillä toi sovinnon. / Hän synnin ja kuoleman torjunut on, / ja siksi on onnemme loppumaton. / Niin ääretön armo on, / ääretön armo on, / ääretön armo on, / armonsa on.
2. On ääretön laupeus: kalliisti hän / jo sieluni osti ja toi elämän. / On Herramme paimen niin ihmeellinen, / kun korvesta löysi hän yksinäisen. / Niin ääretön armo on, / ääretön armo on, / ääretön armo on, / armonsa on.
3. On ääretön laupeus taivaallinen, / kun sieluni hoitaa hän lääkiten sen. / Hän tuskaani suureen tuo lievityksen / pois pyyhkien kyyneleet itkevien. / Niin ääretön armo on, / ääretön armo on, / ääretön armo on, / armonsa on.
4. Näin Autuuden Ruhtinaan kiitosta soi / nyt lauluni, taivaan hän tänne jo toi. / Pois kerran kun lähden mä jättäen maan, / niin silloinkin armoonsa turvata saan. / Niin ääretön armo on, / ääretön armo on, / ääretön armo on, / armonsa on.
- Melodia:
- Primus Leppänen 1923
- Teksti:
- Francis Bottome 1869
- Uudistaja:
- Lauri Thurén
- Siionin kanteleeseen tulovuosi:
- 1910