1. Jumalan sana vain on pysyvä, / siemen tuo ikuinen on itävä. / Kun pelto sydämen saa sanan siemenen, / niin sadon ikuisen se kasvattaa. / Jumalan sana on kestävä, säilyvä, / ei sana katoa, ei milloinkaan.
2. Jumalan sana kun tien valaisee, / niin tosi valkeus yön halkaisee. / Kirkkaasti säteillen, lamppuna loistaen / myös läpi usvien vie satamaan. / Jumalan sana on lamppuna loistava. / Ei koskaan sammu se, ei milloinkaan.
3. Ei kuole sielumme, ei milloinkaan, / ja vaikka ruumiimme kätkössä maan / maatuukin mullaksi tai tulee tuhkaksi, / tyhjäksi tomuksi, se nousee taas. / Ei kuole sielumme kuitenkaan, nukkumaan / vain ruumis lasketaan, se nousee taas.
4. Jumalan sanaan kun turvaudumme, / elämän ikuisen saavutamme. / Jumala lupaa sen sanassaan vannoen, / kaikille autuuden hän lahjoittaa. / Jumalan sanoihin luottava uskova / ei näe kuolemaa vaan voiton saa.
- Melodia:
- Abby Hutchinson 1855
- Teksti:
- säk. 1,3 Theodor Truvé 1873 Abby Hutchinsonin laulun (1855) pohjalta, säk. 2, 4 Johan August Gottlieb Hymander 1876
- Uudistaja:
- Lauri Thurén
- Siionin kanteleeseen tulovuosi:
- 1877