Siunaus katastrofin keskellä

Sleyn kevätkeräys Pohjois-Ugandan pakolaisleirien hyväksi on tuottanut jo yli 50 000 euroa. Avuntarve on edelleen huutava, koska Etelä-Sudanista Ugandaan paenneita ihmisiä arvioidaan olevan eri leireillä jo 900 000. 

Evankeliumiyhdistyksen työntekijöistä Pohjois-Ugandan valtavilla pakolaisleireillä ovat vierailleet Antti Saarenketo, Pauli Vanhanen ja Pekka Jauhiainen. Saarenketo on syksyllä lähdössä leireille aiempaa pidemmälle visiitille. Alueelle saatetaan sijoittaa muitakin Sleyn lähettejä.

– Siihen nähden, että kriisi alkoi viime vuoden elokuussa, olemme reagoineet siihen lähetysjärjestönä nopeasti, Saarenketo toteaa.

Hänen mukaansa kriisi koskettaa yli 3,5 miljoonaa ihmistä. Etelä-Sudanista on paettu muihinkin ympäröiviin maihin kuin Ugandaan. Koko kriisin alku on Saarenkedon mukaan Etelä-Sudanin presidentin ja varapresidentin välienselvittelyssä.

– Valtava katastrofi on syntynyt niin pienestä asiasta. Sisällissota ja pakolaisaalto. Pohjois-Ugandaan saapuvat ihmiset konkreettisesti kävelevät rajan yli, ja YK:n tilastojen mukaan 87 prosenttia heistä on naisia ja lapsia.

2000 joka päivä

Viimeksi Saarenketo vieraili leirillä, jossa eli yli 300 000 ihmistä. Uganda ottaa joka päivä Sudanista 2000 pakolaista. Evankeliumiyhdistys toimii Saarenkedon ja muiden alueelle kaavailtujen lähettien myötä kriisin keskellä. Mihin kevätkeräyksen tuotot sitten katastrofialueella käytetään?

– Leireillä taudit, kuten malaria ja kolera, ovat jatkuva uhka. Suunnitelmamme on panostaa rahoilla myös terveydenhuoltoon. Nyt yhtä särkylääkettä voi joutua leireillä jonottamaan koko päivän. Lääkäreitä siis todella tarvitaan.

Kyse on perustavista tarpeista.

– Väkeä on niin paljon, ettei ruoka riitä.

– Panostamme myös koulutuksen kehittämiseen. YK järjestää jo leireillä opetusta, mutta yhdellä luokalla saattaa nyt olla jopa 700 lasta. Lähetämme syksyllä leireiltä lukion käyneitä pakolaisia Keniaan Matongon seminaariin opettajakoulutukseen, Saarenketo suunnittelee.

Suuria pakolaisleirejä on Pohjois-Ugandassa useita. Saarenketo tuntee parhaiten niistä niin kutsutun Bidi Bidin leirin. Leirejä hallitsee YK, ja niillä toimii lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä – Suomesta esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu.

– Kriisi ei kuitenkaan saa riittävää mediahuomiota, mikä johtuu siitä, ettei suurvaltoja kiinnosta kyseinen alue. Esimerkiksi Syyrian katastrofi näkyy mediassa aivan eri tavalla, koska alue on niin lähellä Eurooppaa, Saarenketo arvioi.

Sleyn varainhankintatoimikunnan puheenjohtaja Jukka Niemelä.

Lohtu, jota raha ei anna

Sleyn varainhankintatoimikunnan puheenjohtaja Jukka Niemelä iloitsee tuottoisasta kevätkeräyksestä. Yli 50 000 euron summa koostuu suurelta osin pienistä lahjoituksista, joten lahjoittajia on runsaasti.

Niemelän arvioi, että monet ovat lahjoittaneet keräykseen, koska he ovat tienneet, miksi heidän apuaan tarvitaan.

– Pressukirkkojen rakentaminen on hyvä esimerkki tästä.

– On oleellista, että Sleyn kautta annettu tuki ei keskity vain kriisin aineelliseen puoleen, vaikka sekin on äärimmäisen tärkeä.

– Lahjoittaessaan kevätkeräykseen lahjoittajat antavat varoistaan evankeliumin sanoman levittämiseen. Se sanoma ei riipu esimerkiksi työntekijöidemme jaksamisesta tai onnistumisesta. Evankeliumi kantaa itsessään.

– Pohjois-Ugandan leireillä monet ovat, ihme kyllä, saaneet taivaallista apua myös aineellisiin asioihin. Nämä asiat eivät sodi toisiaan vastaan, mutta Jumalan sana on se, joka tuo lohdun, jota raha ei anna.

Kevätkeräys jatkuu vieläkin, koska avuntarve vain lisääntyy.

– Haastamme edelleen toinen toisiamme auttamaan tässä asiassa, Niemelä rohkaisee.

Lue lisää Sanansaattajasta 20/17.