-
Connector.
sanansaattaja • Pääkirjoitus
Siunatut ja kirotut jumalanpalvelusyhteisöt
05.10.2017
Jumalanpalvelus on Jumalan kansan viikoittainen juhla. Ylösnoussut Kristus kutsuu omansa juhlapöytään ja palvelee heitä anteeksiantamuksen aterialla. Jumalan sana hoitaa monella tavalla heikkoja ja vaivaisia, jotka tarvitsevat elämäänsä uutta voimaa ja toivoa. On suuren ilon aihe, että yhä edelleen kaikesta maallistumisesta huolimatta jumalanpalveluksia vietetään ja väki kokoontuu juhlimaan. Erityisesti herätysliikkeiden jumalanpalvelusyhteisöt, joita viime vuosien aikana on syntynyt kymmenittäin kirkon sisälle eri puolilla Suomea, kokoavat runsain määrin kaiken ikäisiä lapsista ja nuorista senioreihin jakamaan evankeliumin aarteita.
Kaikki eivät kuitenkaan näytä iloitsevan. Jotkut kokevat jumalanpalvelusyhteisöt kilpailevana toimintana, joka uhkaa perinteistä paikallisseurakunnan työtä. Tai ehkä yhteisöjen taustalla toimivien herätysliikkeiden teologia koetaan vääräksi ja sen tähden vastustettavaksi. Siksi jumalanpalvelusyhteisöille ei kaikissa seurakunnissa haluta antaa toimintamahdollisuuksia. Kokoontumisia ei sentään kokonaan voida kieltää, mutta kirkkotiloja ei haluta luovuttaa yhteisöjen käyttöön eikä toisaalta myöskään antaa lupaa ehtoollisen viettoon herätysliikkeiden omissa tiloissa. Niin, tarvitaan tosiaan erityinen lupa paikalliselta seurakunnalta, jos luterilainen pappi haluaa toimittaa luterilaisen ehtoollisen ja jakaa Kristuksen ruumiin ja veren Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille tilassa, jota ei ole piispallisesti vihitty kirkoksi tai kappeliksi. Tätä en voi käsittää!
Vaikeuttaessaan jumalanpalvelusyhteisöjen toimintaa kirkolliset päättäjät antavat ehkä suhteellisesti melko pienen mutta aktiivisen ja kirkon uskoon sitoutuneen osan kirkon jäsenistä ymmärtää, että he eivät ole näkemyksineen hyväksyttyjä. Eivätköhän he löydä paikan, jossa saavat elää uskoaan vapaasti todeksi ja jossa saavat kohdata Kristuksen, mutta eivät enää välttämättä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisältä. Onko näin hyvä?
Mitähän Kirkon Herra tästä kaikesta ajattelee?
Julkaistu Sanansaattajassa 40/17.
Jaa tämä artikkeli
Lisää artikkeleita:
- Siionin kannel ja Raamattu, laulujen raamattuviitteet ja raamattupohja
- Syksy on talouden suunnittelun aikaa
- Matti Rusama Seinäjoelle ja uusi yhteistyösopimus Ugandaan
- Työ jatkuu Ugandassa ja Virossa sekä muita kuulumisia hallituksen kokouksesta
- Joulukeräys 2023: Aurinko nousee Japanissa
- Kotimatkalla juhlavuoden kunniaksi
- Joulukeräys 2022: anna joululahja – sytytä valo pimeään
- Suuri lahjoitus Keski-Pohjanmaalla: alueelle palkataan nuorisotyöntekijä
- Taisto Sokka vihittiin pastoriksi Ugandassa
- Tervetuloa uudet työntekijät ja uusi messuyhteisö
- Anna ja Taisto Sokka lähetettiin työhön Ugandaan
- Kitara auttoi muusikkoa peittämään ujouden
- KEO saa hallintojohtajan
- Verkkoraamattukoulu jatkuu
- Riippuuko kirkon tulevaisuus prosenteista?
- Teologit ja seurakuntalaiset, opiskelkaa Raamatun alkukieliä!
- Joko kelpaisin itselleni?
- Turun yössä on rukoiltu monta rukousta
- Nuorten ikäluokkaa ei ole menetetty
- Siunattua pääsiäistä!
- Koronarajoitusten vaikutukset toimintaan pääkaupunkiseudulla
- Park 7 -yhtyeen yhdysvaltalaissingle julki!
- Ilon avain on tyytyväisyys
- Myanmarissa rauhaa etsimässä
- Soli Deo Gloria
- Olemmeko uskontomarkkinoilla?
- Teologia opettaa ja haastaa
- Maskinaamat koolla
- Seurakuntaelämää keskellä Siperiaa
- Tasankojen ja vuorien maa
- Rippikoulut alkoivat poikkeusoloissa
- Jumalan johdatusta
aivoinfarktista selviämisessä - Vuosikokous Tampereen evankeliumijuhlilla syyskuussa
- Hallitus kokoontui: Kiitokset poikkeusolojen keskelle
- Kevätkeräyksellä rakennetaan yhdessä uutta Karkkuun
- Yhdistyksen syyskokous pidettiin Helsingissä
- Myös lasten festarit
- Lähetyskenttien isät
- Stephen Wan, katupoika Jubasta, on tehnyt pitkän matkan Tampereen Luther-talolle
- ”Kirjoitan kamppailuni lauluihini”
- Diktatuuriakin vahvempi voima
- Severin sävelet
- Tuhlaajapojan paluu
- ”Adrenaliinia riitti”
- Elämän värit
- Kellosepän aarre