Siionin kannel ja Raamattu, laulujen raamattuviitteet ja raamattupohja

Johdannoksi

Evankelisen herätysliikkeen laulukirja Siionin kannel rakentuu Jumalan sanan perustalle, ja sen pääsanoma on aina ollut pelastuksen evankeliumi Kristuksessa. Kokoelman lauluissa näkyy runsas Raamatun käyttö. Näin on ollut jo 150 vuoden ajan.

Kokoelman ensimmäinen vihko ilmestyi alkukesällä vuonna 1874 Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ensimmäiseen vuosijuhlaan, joka pidettiin Helsingissä. Laulukirjan seuraavat vihot ilmestyivät vuosina 1875, 1877 ja 1881 ja lisävihko 1885. Näin oli koossa jo 170 hengellistä laulua. Työryhmissä ja komiteoissa valmistetut Siionin kanteleen lisäykset ja muokkaukset julkaistiin vuosina 1892, 1900, 1910, 1923 ja 1961 ilmestyneissä laulukirjoissa. Nykyinen 493 (492+1) laulua sisältävä Siionin kannel julkaistiin Alavuden valtakunnalliseen Evankeliumijuhlaan 1999. Tekijämerkinnöiltään uusittu painos ilmestyi 2019.  Kokoelman jatko-osa ”Siionin kannel 2 uusia evankelisia lauluja” (nrot 493-603) ilmestyi 2022. Sen laulut eivät ole tutkimuksessani mukana. Siionin kanteleen yksiäänisiä laitoksia sekä neliäänisiä sävelmistöjä on julkaistu alusta asti useita. Laulukirjaa on painettu vuosien aikana pitkälti yli miljoona kappaletta.

Siionin kannel on evankelisessa herätysliikkeessä ollut tärkeä julistustyön apu ja kotihartauden tuki. Yksittäisten laulujen synnystä ja tekijöistä on julkaistu vuosien aikana monia selityksiä lehdissä ja kirjoissa.  Runoilijoitten elämänhistoria ja laulujen syntyvaiheet ovat kiinnostavia, samoin sävelmien ja säveltäjien. Niihin liittyviä kertomuksia ja historioita on tehty, ja niitä toivottavasti saadaan lisää.  Kuitenkin yksi apuneuvo Siionin kanteleen käyttämisessä on puuttunut koko ajan: nimittäin luettelo ja selvitys laulujen raamattupohjasta. Tästä syystä allekirjoittanut on aikaisempien SK-tutkimuksiensa lisäksi selvitellyt lauluihin liittyviä raamattuviitteitä. Niitä on paljon, sillä runoilijat ovat halunneet liittyä lauluissaan Jumalan sanaan ja sen pohjalle.

Runoilijat ovat toisinaan merkinneet lauluunsa lähtökohtana olleen raamatunkohdan, joskus useita, toisinaan ei mitään. Runon alkutekstien ja ulkomaisten laulujen käännösten tutkiminen on ollut siksi myös tarpeen raamattuviitteitä etsittäessä. Usein laulun kirjoittaja ei ole merkinnyt raamatunkohtia, mutta Raamattua tunteva veisaaja huomaa silti helposti ainakin tutut raamatunkohdat teemoineen laulun tekstissä ja sanomassa.

Noin kahden vuoden ajan olen tehnyt työtä vuoden 1999 Siionin kanteleen lauluihin liittyvän perusteellisen raamattuviitelistan muodostamiseksi. Tärkeänä esikuvana on ollut edesmenneen yliopisto-opettajani ja virsikirjakomiteassa esimieheni professori Pentti Lempiäisen teos ”Virsikirja sanasta sanaan. Virsikirjan raamattuviitteet. Virsikirjan sanahakemisto” (2.korjattu ja täydennetty painos 2007).

Raamattu Siionin kanteleessa

Yksittäisiä raamatunkohtia (jakeita tai vierekkäisiä jaeryhmiä) laulujen taustalla on tuhansia. Joku raamatunjae esiintyy vain yhdessä laulussa, joku viidessä, joku kymmenessä, joku kahdessa kymmenessä. Laatimani täydellinen lista on pitkä ja saadaan toivottavasti erikseen julki myöhemmin jotakin kautta. Kotimatkalla-julkaisua varten olen laatinut artikkelin tiivistelmänä Siionin kanteleen laulujen raamattupohjasta.

Lukijaa kiinnostanee, mitkä Raamatun kirjoista esiintyvät Siionin kanteleen laulujen taustalla. Viitteitä on löydetty kaikkiaan 29:stä Vanhan testamentin eri kirjasta, yhdestä apokryfikirjasta ja 24:stä Uuden testamentin eri kirjasta. Siten Raamatun kaikista 66 kirjasta ja yhdestä apokryfistä on Siionin kanteleen raamattupohjassa ainesta nähtävissä yhteensä 54:sta eri kirjasta.

Vanhan testamentin eri kirjoista on Siionin kanteleessa eniten käytetty Psalmien kirjaa ja Jesajan kirjaa. Uudesta testamentista on lauluaineistossa eniten muistumia ja lainauksia Matteuksen, Johanneksen ja Luukkaan evankeliumeista, Roomalaiskirjeestä, Ilmestyskirjasta ja Heprealaiskirjeestä. Myös Korinttilaiskirjeitä ja Efesolaiskirjettä on käytetty paljon. Hiukan vähemmän on laulujen lähteenä Markuksen evankeliumi, Kolossalaiskirje, 1. Pietarin kirje ja Apostolien teot sekä Galatalaiskirje ja Filippiläiskirje. Tässä on laskettu, kuinka montaa tietyn raamatunkirjan eri jaetta on laulukirjassa käytetty ainakin kerran.

Evankeliumikirjojen aineksen suurta käyttöä laulukirjassa selittää tietysti (kuten virsikirjassakin) kirkkovuoteen liittyvät laulut: siis pelastushistoria ja Jeesuksen puheet ja teot. Evankelisen herätysliikkeen omaleimaisuus ja uskonkäsitys näkyy kuitenkin erityisesti Korinttilaiskirjeitten, Efesolaiskirjeen, Roomalaiskirjeen, Heprealaiskirjeen ja 1. Pietarin kirjeen pelastusopillisen aineksen paljossa lainaamisessa.

Toisessa tilastossa laskettiin yhteen lauluista löydettyjen yksittäisten raamatunkohtien kaikki esiintymiskerrat. Se näyttää selvästi, mitkä Raamatun kirjat ovat sanomallaan eniten vaikuttaneet Siionin kanteleen lauluihin. Raamattujakeita on lainattu ja löydetty Vanhasta testamentista yhteensä 792 kertaa ja Uudesta testamentista 3448 kertaa, yhteensä 4240 kertaa. Siten kokoelman 493 laulussa on keskimäärin laulua kohti löydetty 8,6 Raamatun kohtaa. Vanhan testamentin kohdista kärki on seuraava: Psalmit: 321 kertaa lainattu jotakin raamatunjaetta, Jesaja: 188 kpl, 1. Moos: 48 kpl, 2. Moos: 37 kpl ja Sakarja: 35 kpl, Hesekiel: 26 kpl ja 5. Moos: 22 kpl.

Uuden testamentin kirjoista on eniten lainattu roomalaiskirjettä 391 kertaa (kpl), sitten Ilm. 338 kpl, Joh. 304 kpl, Matt. 278 kpl,  Ef. 239 kpl, Hepr. 214 kpl, 1. Kor. 166 kpl, Luuk. 170 kpl, 1. Piet. 167 kpl, 2. Kor. 132 kpl, Gal. 123 kpl, Kol. 126 kpl, 1. Joh. 117 kpl ja Mark. 111 kpl. Paavalin roomalaiskirjeen nostaa kärkeen armo- ja syntioppi, ”jumalattomien evankeliumi”, kirkkaat Kristus-kohdat, lunastuksen ja sovituksen teemat, pyhä kaste ja Jumalan armon ihmeellisyys. Johanneksen ilmestys nousee kärkeen niillä kohdilla, joissa on esillä Karitsan virsi, uusi laulu, taivaallinen riemu ja ylistys ja sanoma niistä, jotka ovat pesseet vaatteensa Karitsan veressä ja päässeet perille. Yhdellä sanalla siis aihe ”iankaikkinen evankeliumi”, joka teema ja näky on ollut myös Evankeliumiyhdistyksen sinetissä, on keskeinen. Johanneksen evankeliumia ja Matteuksen materiaalia on lauluissa käytetty evankeliumikirjojen eri kohdista. Mutta taas Efesolaiskirje, Heprealaiskirje ja samoin Ilmestyskirja ja 1. Pietarin kirje ja 1. Johanneksen kirje nousevat tilaston kärkipäähän muutaman yksittäisen mutta paljon lainatun raamattujakeen takia, koska yksittäisiä armon, lunastuksen, Kristuksen veriuhrin ja sovituksen kohtia on lauluissa runsaasti esillä.

Kolmas tilasto lienee kaikkein mielenkiintoisin. Siinä laskettiin, kuinka monta kertaa jotakin yhtä tiettyä raamattujaetta (tai vierekkäisen samaan teemaan kuuluvaa jaeryhmää) on tunnistettavasti käytetty Siionin kanteleen laulutekstien sanoman pohjana.  Niinpä seuraavassa esitetään koko laajan raamattuviitteitten pohjalistastani tiivistelmä siitä, mitkä yksittäiset raamatunkohdat esiintyvät useimmin nykyisen Siionin kanteleen lauluissa:

• Ef.1:7, aihe: lunastus ja syntien anteeksianto Kristuksen veressä, esiintyy 60 laulussa
• 2. Kor. 5:19–21, aihe: Kristuksen sovitustyö, esiintyy 54 laulussa
• 1 Piet.1:18–19, aihe lunastus Kristuksen kalliilla verellä, esiintyy 54 laulussa
• Room.5:2–6, aihe: Kristus kuoli syntisten edestä ja avasi tien armoon, esiintyy 47 laulussa
• Ilm.7:9–17, aihe: valkeavaatteiset, puhtaaksi Kristuksen veressä, esiintyy 46 laulussa
• Hepr.10:10–20, aihe: Kristuksen kertakaikkinen uhri, vapaa pääsy armoistuimelle, esiintyy 44 laulussa ja alkuosa 25 laulussa, yhteensä 69 laulussa
• Matt.28:19–20, aihe kaste- ja lähetyskäsky, lupaus Jumalan läsnäolosta, esiintyy 41 laulussa
• Ilm.14:1–6, aihe Karitsa, harppujen helinä, uusi laulu, enkeli, esiintyy 39 laulussa
• 1 Joh.1:7, aihe: Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä, esiintyy 38 laulussa
• Joh.14:1–6, aihe: Jeesus tie, totuus ja elämä ja Jeesus valmistaa paikan taivaassa, esiintyy 34 laulussa
• Room.3:22–28, aihe: kaikki syntisiä, mutta saamme lahjaksi vanhurskauden Kristuksessa, esiintyy 32 laulussa
• Kol.2:13–14, aihe: Jumala teki meidät eläväksi ja naulitsi velkakirjan ristille, esiintyy 32 laulussa
• Gal.3:26–27, aihe: pyhä kaste, johon meidät on puettu, esiintyy 32 laulussa
• Room.6:4, aihe Kristuksen kuolemaan kastettu, esiintyy 32 laulussa
• Tiit.3:4–6 aihe pyhä kaste uudestisyntymisen pesu, esiintyy 32 laulussa
• 1 Kor.15:53–57, aihe Kristuksen voitto ja nousu kuolleista, meidän toivomme, esiintyy 30 laulussa
• Ef.2:4-6, aihe: Jumala teki meidät eläviksi Kristuksen kanssa, armosta pelastettu, esiintyy 30 laulussa, mutta lisäksi Ef.2:7-9 esiintyy 26 laulussa eli Ef.2:4-9 yhteensä esiintyy 56 laulussa
• 1 Piet.2:24, aihe Kristus kantoi syntimme ristinpuulle, jotta me eläisimme vanhurskaudelle, esiintyy 30 laulussa
• Ef.2:14–15 (18), aihe: Kristus on rauhamme, hän kumosi lain käskyt ja avasi tiet, esiintyy 27 laulussa
• Ilm.5:8–9, aihe: uusi laulu, Kristus osti verellään meidät, Karitsan palvonta, esiintyy 27 laulussa
• Gal.3:13–14, aihe: Kristus tuli kiroukseksi ja lunasti meidät vapaiksi, esiintyy 26 laulussa
• Jes.53:2–7, aihe: Herran kärsivä palvelija kantoi velkamme ristille, lunastus, esiintyy 25 laulussa
• Joh.1:29, aihe: Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin, esiintyy 23 laulussa
• Mark.16:15–16, aihe: evankeliumi kaikkeen maailmaan, kaste ja usko, esiintyy 22 laulussa
• Ps.23, aihe Hyvän Paimenen hoito, esiintyy 21 laulussa
• Ps.119:105, aihe: sinun sanasi on lamppu, joka valaisee, esiintyy 15 laulussa. Lisäksi Psalmin 119 muita jakeita lainataan monissa laulussa.

Eniten lauluissa esiintyville raamatunkohdille on tyypillistä, että ne vaikuttavat lähes läpi kokoelman, ei vain oman teemanmukaisessa aiheosastossa, johon se aiheensa mukaisesti kuuluisi (esim. pyhä kaste tai Jumalan sana, autuus, armo, sovitus). Siionin kanteleen teologian pääkorostukset kulkevat täten läpi laulukirjan.

Esimerkkejä

Yksittäisistä raamatunjakeista useimmiten lauluissa esiintyy Ef.1:7 ”Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumalan on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme.”  Se esiintyy esimerkiksi rovasti Julius Engströmin laulussa SK 206, ja muissakin Engströmin lauluissa. 1. Joh.1:7 ja muita. Kohdan Ef.1:7 pohjalla on myös K. V. Tammisen SK 66.

Syntisten lunastushinnasta puhuu usein lainattu 1 Piet.1:18–19: ”Tiedättehän ette teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä.”. Raamatunkohta löytyy laulusta SK 39, joka on Arnulf Louvainilaisen latinalaiseen tekstiin perustuva Paul Gerhardtin mukailu. Samoin Fanny Crosbyn tutusta ”Jeesus, luona ristisi” SK 137 ja monista muista lauluista.

Monen laulun tekijää on puhutellut Hepr.10:19–20 ”Meillä on täysi oikeus astua sisälle kaikkein pyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä, ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien”. Sama ajatus vapaasta tiestä Jumalan armoistuimelle esiintyy useissa lauluissa, esim.  Liisa Vuorisen ”Taivas on auki, auki se on” SK194 ”veren armo”. Samaa teemaa ja sanomaa on lauluissa paljon lainattu raamatunjae Ef.2:14 ”vihollisuuden muuri” (aikaisemmissa käännöksissä ”vaiheaita” eli muuri eli rikottu väliseinä”) ja sen hajottaminen. Sitä seuraava vapaa armo ja pääsy Jumalaa lähelle. Näin Frans Lehdon ”Vain sun veres, Jeesus, on turvana mulla” SK 174 ja Carl Magnus Montinin & C. O. Roseniuksen ”On Isän sydämessä nyt armo ikuinen” SK 282.  Jos lasketaan yhteen Hepr.10:10–20 kaikkien jakeitten esiintymiset SK:n lauluissa, sen raamattujaeviitemäärä olisi suurin.

Evankelisessa liikkeessä keskeistä teologiaa on aina ollut 2 Kor.5:19–21 ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän syntejään”.  Tämä koko maailman sovituksen raamattukohta esiintyy esimerkiksi K. V. Tammisen laulu SK 66 ja Hanna Raudan SK 192 ja A. C. Rutström SK 198, Elias Sarkia SK 92.  Tämä raamatunkohta voidaan nähdä evankelisen herätysliikkeen useiden ykkösjohtajien ja julistajien ja runoilijoiden lauluissa (Hedberg, Engström, Tamminen, Hanna Rauta, Elias Sarkia, Antti Pitkänen, Juho Valve ja samoin alkuajan runoilijoilla Greta Lisa Danielsdotter ja J. V. Hirvonen) ja samoin Ruotsin herrnhutilaisten ja uusevankelisuuden lauluntekijöiden teksteissä (A. C. Rutström, Abraham Falk, Lina Sandell ja C. O. Rosenius).  Myös uudemmissa suomalaisissa lauluissa (Anna-Mari Kaskinen, Pekka Simojoki) on Korinttilaiskirjeen ristinsanoma esillä.

Roomalaiskirjeen vanhurskauttamiseen ja sovitukseen liittyvät kohdat, esim. Room.3:22–28, ovat kanteleen monen laulun taustalla. Pyhästä kasteesta laulettaessa yksi tärkeimpiä perusteita on apostolin kirjoitus Room.6:4, jonka mukaan meidät on haudattu kasteen kautta kuolemaan ja Kristuksen kanssa on myös saatu nousta ylös, ja pyhän kasteen sakramentti on tuonut meille pelastuksen lahjan ja osallisuuden Kristuksesta. Tämän pohjalle kanttori J. A. G. Hymander rakensi laulunsa ”En voi rikkaammaksi tulla” SK 108.

Matt.28:18–20: lähes kaikki kirjan lähetyslaulut rakentavat sanomansa tälle perustalle, vaikka luonnollisesti myös armon ja evankeliumin universaalikohdat kirjeistä tulevat lauluissa esille lähetyksen perusteena.

Joh.14:1–6 tulee esille myös herrnhutilaisissa lauluissa, rukoilevaisliikkeen Halullisten sielujen hengelliset lauluissa (SK 196, 295, 178) ja Hedbergin laulussa ”On maa, on autuaitten maa” SK 481. Viimeksi mainitun käsikirjoitukseen ja painettuun F. G. Hedberg on merkinnyt 12 eri raamatunkohtaa ja yksi niistä on Joh.14:2–3. Idean hengelliseen ”Maamme-lauluunsa” Hedberg sai Johan L. Runebergin Maamme-laulusta, mutta Hedbergin samoihin vuosiin liittyvä laulu on hengellinen ja siis itsenäinen runo.

Kol.2:13–14 puhuu syntiemme velkakirjasta, joka on naulittu ristille. Siitä puhuu esimerkiksi Lina Sandellin ”On Jeesus lunastuksen jo täysin täyttänyt” SK 227. Samoin Fanny Crosbyn laulu SK 137 puhuu syntivelan poistamisesta.

Kasteaiheesta Siionin kanteleen lauluissa lainataan usein Gal.3:27 ”Niin monta kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristuksen päällenne pukeneet”. Esim. Johannes Vilhelm Hirvosen ”Iloitsen, kiitän armosta” SK 323 (jossa myös esillä ilo Nehemia 8:10, ja myös Tiit.3:5 uudesti syntyminen kasteessa).

Gal.3:13 Jeesus tuli tähtemme kiroukseksi, kohta esiintyy esim.  Frans Lehdon ”Taas riemuiten laulan Jeesuksesta” SK 330. Samoin lauluissa SK 244, 322, 328 ja 331.

Ef.2:4–6, 8-9 ja 13 monet kohdat korostavat, että pelastus on armosta. Nämä raamattujakeet liittyvät lukuisiin Kannel-lauluihin.

Jumalan sana on Siionin kanteleen läpikulkevia aiheita ja korostuksia. Sitä koskien usein lainataan Ps.119:105.  Esimerkiksi kirjailija Hanna Raudan vahva laulu ”Ei voi sana Herramme horjua, ei” SK 98. Siitä löytyy 12 raamattuviitettä. Monet Lina Sandellin laulut korostavat sielunhoidollisella tavalla Jumalan sanan suurta merkitystä ja voimaa.

Rovasti August Verner Jaakkolan kirjoittama SK 138 sisältää runsaasti raamatuntekstiä rakennuspuinaan. Jaakkola on tässä tunnetuimmassa laulussaan, virsikirjaankin otetussa, liittynyt ainakin seuraaviin raamatunkohtiin: Jes.35:1-2; Sak.13:1;  Matt.13:45-46;  Joh.4:13-14 ja 7:37-38 ja 14:27;  2 Kor.6:10;  Gal.3:27;  Ef.1:7 ja 2:13;  Kol.3:12-14; Hepr.10:19; 2 Piet.3:18;  Ilm.19:7-8 ja 21:8.  Laulu kuvaa uskovan aarretta, helmeä, Kristuksen lunastusverta joka jo maksoi maailman synnit. Laulu on universaalin armon ja taivaan ihanuuden laulu, aikanaan kirjoitettu rohkaisuksi eräälle nuorelle uskovalle, jota hänen uskonsa tähden syrjittiin.

Lina Sandellin laulun SK 214 raamattukohdissa on esillä Herran vahva kutsu ja sen vakavuus: uskallatko jäädä ulos, kunKuningas kutsuu, Matt.16:24 ja Matt.14:16-24 suuret illalliset / kääntääkö selkä Jumalalle, paaduttaa sydämensä Hepr.3:8 / onko täällä onnen maa, rikkaus haihtuu /  uskallatko kohdata kuoleman ? / kohdata Jumala ilman Jeesusta, ”hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin” Hepr.10:31 / Jeesus: ”Minä seison ovella ja kolkutan” Ilm. 3:20 / Herran armokutsu 1 Kor.1:9 / Ef.1:18 että kirkkauden Isä valaisisi silmänne, että on vain yksi toivo…  ja perintöosa / Ef.4:4 ”on vain yksi ruumis, yksi Henki, niin kuin myös toivo…; ja 1 Piet.1:10 tätä pelastusta profeetat ovat etsineet /

Hedbergin laulusta SK 357 (VK 336) säilyneissä käsikirjoituksissa ja laulun painetuissa versioissa hänen julkaisuissaan Allmän Evangelisk Tidning 1847 nr 7 ja Werklärans Wederläggning I 1847 on harvinaisen suuri määrä hänen itsensä merkitsemiä raamatunkohtia. Alkuperäisessä, nykyistä paljon pitemmässä Hedbergin virressä, oli runsaasti raamattuviitteitä. Tässä kaikki Hedbergin mainitsemat: Ps.36:8–9 ja 46:2-6 / Jes.12:3 / Laul.Lau. 8:6-7 / Hes.36:26 / Matt.23:37 / Joh.4:14 ja 8:51 ja 13:1 ja 15:9-12 ja 15:13 ja 19:28  / Room.5:7-8 ja 14:7-8  / 2 Kor.5:14-15 / Ef.3:17 / Gal.2:20 (merkitty myös laulun otsikoksi) /  Ilm.14:2-3  ja 19:4-8.

Hedberg on niitä harvoja runoilijoita, jotka itse merkitsivät laulujensa raamattuviitteet jo käsikirjoituksiin näkyviin. Niistä näkyy, että laulut eivät ole ns. parafraaseja, so. yhden tietyn raamatunkertomuksen runomuotoista mukaelmaa, vaan runoilijalla on mielessään ollut Kristuksen koko pelastustyö ja -historia.

Sangen mielenkiintoista on, että erikseen laatimani paljon laajempi rovasti F. G. Hedbergin koko kirjallisen tuotannon raamattupohjan analyysi ja raamattuviitelista on kasaumiltaan varsin samannäköinen kuin Siionin kanteleen laulujen. Juuri samoja Raamatun kirjoja Hedberg käytti eniten: Psalmit, Jesaja, Room., 1 ja 2 Kor., Ef. ja Kol. Kuitenkin Hedbergin omien laulujen osuus Siionin kanteleessa on pieni verrattuna kirjan koko laulumäärään.  Toisin sanoen Siionin kanteleen koko laulumäärä ja kokoelmaa tehneet komiteat ovat edustaneet samanlaista raamattuteologiaa ja hengellisyyttä kuin evankelisen liikkeen isä F. G. Hedberg vuosikymmeniä aikaisemmin.  Täten laulukirja edustaa uskollisesti evankelisuuden pelastusopillista linjaa.

Raamattuviiteluetteloni osoittaa, että keskeiset aiheet eivät ole esillä vain kokoelman disposition mukaisissa osastoissa, vaan osastorajat ylittyvät hyvin usein. Toisin sanoen uskonopin ja evankeliumin kannalta keskeiset aiheet tulvahtavat esiin kautta laulukirjan. Lienee myös oikein ajatella, että tässä näkyy evankelisen herätysliikkeen laulajien ja ihmisten uskontaju, jossa ajatellaan uskonopin kannalta eikä vain runouden ja lyriikan näkökulmasta.

Kautta kokoelman Siionin Kanteleessa puhutaan Jeesuksesta lunastajana, rististä, sovituksesta, rakkaudesta, syntien anteeksiantamuksesta, Golgatan kertakaikkisesta sovitusuhrista, sovintoverestä, armosta, lahjasta, Jumalan sanasta, ihmeellisestä pyhästä kasteen sakramentista ja taivaan ihanuudesta.  Ja kuitenkaan tämä laulukirja ei ole mikään rationaalinen uskonoppi, vaan ihana lohdutuksen turvallinen kokoelma.

Siionin kanteleessa on yksinkertaista luottamista Jumalan sanaan, on sielunhoidollisuutta Lina Sandellin laulujen tapaan, on kirkasta vanhurskauttamisoppia ja koko maailman autuutta F. G. Hedbergin, Johannes Bäckin, Julius Engströmin ja K.V. Tammisen laulujen ja saarnojen askelissa.

Vuonna 2024 Siionin Kannel täyttää 150 vuotta. Yhä tämä laulukokoelma on meille todella hyvä käyttökirja ja ihana lahja. Laulakaamme sitä säännöllisesti ja sanomaa sydämellä kuunnellen.