Sateita ja siunauksia

Kirjeitä Heikkilöiltä 4/2924

2 9 . 0 4 . 2 0 2 4

Sadekauden kuulumisia

Moi! Mitä kuuluu?<3 Joko takatalvet on selätetty ja kevätaurinko lämmittää sulattaen lumet? Sosiaalisen median ja uutisten kautta yritämme aina vähän seurailla, mitä Suomessa on meneillään ja vaikuttaa siltä, että takatalvia on ollut monta!

Täällä meillä sadekausi on käynnissä ja se on tuonut erityisesti kaikille viljelijöille iloa ja viilentänyt vähän säätä. Iloitsemme sateista, mutta niiden kanssa täytyy myös totutella elämään vähän eri tahtiin. Pyykkien ripustaminen kuivumaan ulos, pyörällä kaverille meno ja teiden kunto pakolaisleireille lähtiessä ovat asioita, joihin runsaat sateet meidän arjessamme vaikuttavat. Vuotavan kattomme saimme nopeasti korjautettua! Useamman kerran olemme juosseet keräilemään pyykkejä narulta, kun sade on yllättänyt, mutta onneksi vain kerran sade yllätti meidät kesken pyöräreissun.

Arkeamme on töiden ja kieliopintojen lisäksi ilahduttanut uusien ystävien kanssa vietetty aika, liikunta ja kirjojen lukeminen. Haaveilemme myös vähän pienestä puutarhasta: ainakin tomaattien ja yrttien istuttamisesta.

Ison ilon ja siunauksen saimme kokea kuun puolessa välissä, kun joulukuussa tekemämme työlupahakemukset saivat vihdoin positiivisen vastauksen! Työlupamme ovat nyt voimassa seuraavat kolme vuotta ja onkin ihanaa tietää, että ei tarvitse muutamaan vuoteen miettiä lupa-asioita. Kiitos Jeesus ja kaikki asiaa muistaneet. Seuraavaksi laitamme ajokorttihakemukset tulille.

Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.”
Jes. 1:17

Ilahduttavia kokouksia

Työlupien lisäksi meille huhtikuun isoin asia oli viime viikolla vietetyt kokouspäivät yhdessä yhteistyökirkon kanssa.

Saimme kokousvieraita tänne Guluun niin Etelä-Sudanista, Jubasta, kirkon päätoimistolta kuin myös eri pakolaisleireiltä täältä Ugandan puolelta. Kokouksissa käsiteltiin monia Ugandassa tapahtuvaan työhön liittyviä teemoja ja meille erityinen teema oli tietysti työnkuviemme viimeistely.

Meillä on kyllä ollut kirkon kanssa yhteisiä suuntaviivoja siitä, mitä työmme tulee kielikoulun jälkeen olemaan, mutta nyt istuimme alas ja kuulimme kirkon päätoimiston esittämät toiveet työstämme. Työnkuvat ovat meille suuri siunaus ja ilahduimme niistä aika suuresti, sillä koemme, että pääsemme palvelemaan eteläsudanilaisia ja sudanilaisia seurakuntalaisia nimenomaan omilla vahvuuksillamme.

Innostavuuden lisäksi työnkuvat ovat aika isoja ja meillä on varmasti paljon opittavaa suoriutuaksemme niistä parhaalla mahdollisella tavalla. Otamme työnkuvat nöyrästi vastaan ja teemme parhaamme, mutta pyydämme myös, että rukoilet meille viisautta työhön.<3

Laurin työ koostuu seurakuntatyöstä täällä Ugandan puolella sekä koko kirkon nuorisotyön tukemisesta ja kehittämisestä yhdessä päätoimiston kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi nuorisotyön vastuunkantajien kouluttamista. Paula tukee kirkkoa projektien ja talouden koordinoimisessa ja lisäksi tuo sosiaalialan osaamisensa kirkon käyttöön mm. erilaisten koulutusten kautta.

Ennen kokouksia vierailimme Bweyalen leirillä Betlehem-seurakunnassa yhdessä Jubasta matkustaneen kirkon pääsihteerin kanssa. Sateet olivat jatkuneet läpi yön sekä aamun ja kirkolle vievä tienpätkä oli muuttunut mutavelliksi. Kirkossa koskettavin hetki oli, kun ihan pieni lapsi vei kolehtikoriin pillimehunsa, vaikka se olisi varmasti maistunut myös hänelle itselleen. Hän oli meille esimerkkinä siitä, kuinka antaa omastamme lähimmäistemme hyväksi.

Bweyalen leirin toinen kirkko on ollut pitkään mm. ilman seiniä, mutta nyt Pyhän Sydämen Kappelin kolehtivarojen avulla kirkkoa on kunnostettu (lämmin kiitos!). Kunnostuksen ajaksi katto täytyi purkaa pois, mutta kristityt ovat jatkaneet kokoontumista sadekaudella myös ilman kattoa. Sunnuntaina he olivat sateesta huolimatta viettäneet jumalanpalveluksen loppuun asti.<3

Siskoja ja veljiä Kristuksessa

Kokousten jälkeen kävimme yhdessä kollegamme kanssa hänen äitinsä ja veljensä perheen luona kylässä. Jälleen kerran saimme kokea, kuinka lämpimästi ja ilolla meidät otettiin vastaan. Olimme yllätysvieraita ja heille tuntemattomia, mutta meidät toivotettiin tervetulleiksi kuin perheenjäsenet. “…Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.” (Gal. 3:28). Kristittyinä me olemmekin yksi iso perhe ja tehtävämme on pitää huolta toinen toisistamme. Tästä meitä opettavat siskomme ja veljemme täällä kerta toisensa jälkeen.

Kiitos, että olet meidän kanssamme tukemassa eteläsudanilaisia ja sudanilaisia siskoja ja veljiä.<3

Rukousaiheita:

-Siunausta ja varjelusta Etelä-Sudanin ja Sudanin kristityille, yhteistyökirkolle sekä lähettikollegoille.
-Kiitos työluvista ja työnkuvista.
-Viisautta uusissa työnkuvissa toimimiseen.
-Rauhaa Sudaniin ja Etelä-Sudaniin ja huolenpitoa sodan ja levottomuuksien keskellä eläville. Erityisesti pyydämme muistamaan Tomburan aluetta, jossa viime päivinä on ollut levotonta.
-Ovien aukeaminen Etelä-Sudaniin.
-Terveyttä Paulan sairaana olevalle mummolle.<3

Heikkilöiden alkuperäiset kirjeet kuvineen löydät Mediakirjastosta: https://mediakirjasto.sley.fi/2024/04/heikkiloiden-lahettikirje-huhtikuu-2024-0