-
Connector.
sanansaattaja • Viikon nosto
Runojen takana
04.06.2019
Rakel Liehun ”kieli meni rikki” elämän mutkien ja kolhujen kautta. Särkyneellä kielellä pääsee lähemmäs Jumalaa.
– Pikkusiskoni kuoleman näkeminen oli lapselle suuri suru, sanoo runoilija Rakel Liehu.
Kirjallisuuden professori Sinikka Tuohimaa kirjoittaa analyysissaan (Rakel Liehu: Runot 1974-1997), että juuri tämä pikkusiskon kuolema on ollut Rakel Liehulle perustava kokemus, joka sävyttää hänen tuotantoaan.
Liehu tutustui sanoihin jo varhain.
– Äitini oli kiinnostunut kirjallisuudesta. Ensimmäisellä opettajanpalkallaan hän osti historiaa ja maailmankirjallisuutta. Sain vapaasti lukea valtavassa kirjastossamme, ja ymmärsin, että ujo lapsi voi käyttää sanaa, ja sanoilla pääsee yksinäisyydestä lähelle toisia ihmisiä.
Liehu kirjoitti ensimmäisen riimillisen runonsa kahdeksanvuotiaana. Perheellä oli kotiapulainen, jolle Liehu istui lukemassa runoja keittiön pöydän päällä. Kotiapulainen nauroi, ja se oli Liehulle ”valtava, ihana palaute”. Vasta 33-vuotiaana Liehu julkaisi ensimmäisen kokoelmansa. Sitä ennen tuli avioliitto ja kolme lasta.
Rikkinäinen, tulkinnallinen
Liehulle kävi viimeistään 1990-luvulla niin, että kuva suorastaan särkyi. Hän oli kulkenut ”muotopuhtaan” kirjoittamisen tien päätyyn.
– Esikoispoikani sai tuolloin erittäin vaikean sairauden. Menin äitinä rikki, ja niin meni kielikin. Poikani oli teholla. Samaan tuli halu uudistua. Runoistani tuli kenties vaikeasti ymmärrettäviä, lukijankin piti nähdä vaivaa. Tämä oli minulle tärkeä vaihe, Liehu sanoo.
– Särkyneenä ruukkuna, sydän säpäleinä, kieli pääsi lähemmäs suuria kysymyksiä, Jumalaa. Se pääsi syvemmälle metafyysisiin totuuksiin. Minä pääsin tähtien taakse sillä kielellä.
Liehu lisää, että runoudessa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista heti ymmärtää, mitä runoilija haluaa sanoa.
– Mitä parempi runo, sitä useampi tulkinta siitä voidaan tehdä.
Hän ottaa esimerkiksi erään säkeensä: Meren rannalla ei voi seistä selin mereen.
– Mikä meri on? Se voi olla jumaluus tai rakkaus. Jokainen lukija voi tulkita sen tavallaan.
Lue koko juttu Sanansaattajasta 11/19.
Jaa tämä artikkeli
Lisää artikkeleita:
- Siionin kannel ja Raamattu, laulujen raamattuviitteet ja raamattupohja
- Syksy on talouden suunnittelun aikaa
- Matti Rusama Seinäjoelle ja uusi yhteistyösopimus Ugandaan
- Työ jatkuu Ugandassa ja Virossa sekä muita kuulumisia hallituksen kokouksesta
- Joulukeräys 2023: Aurinko nousee Japanissa
- Kotimatkalla juhlavuoden kunniaksi
- Joulukeräys 2022: anna joululahja – sytytä valo pimeään
- Suuri lahjoitus Keski-Pohjanmaalla: alueelle palkataan nuorisotyöntekijä
- Taisto Sokka vihittiin pastoriksi Ugandassa
- Tervetuloa uudet työntekijät ja uusi messuyhteisö
- Anna ja Taisto Sokka lähetettiin työhön Ugandaan
- Kitara auttoi muusikkoa peittämään ujouden
- KEO saa hallintojohtajan
- Verkkoraamattukoulu jatkuu
- Riippuuko kirkon tulevaisuus prosenteista?
- Teologit ja seurakuntalaiset, opiskelkaa Raamatun alkukieliä!
- Joko kelpaisin itselleni?
- Turun yössä on rukoiltu monta rukousta
- Nuorten ikäluokkaa ei ole menetetty
- Siunattua pääsiäistä!
- Koronarajoitusten vaikutukset toimintaan pääkaupunkiseudulla
- Park 7 -yhtyeen yhdysvaltalaissingle julki!
- Ilon avain on tyytyväisyys
- Myanmarissa rauhaa etsimässä
- Soli Deo Gloria
- Olemmeko uskontomarkkinoilla?
- Teologia opettaa ja haastaa
- Maskinaamat koolla
- Seurakuntaelämää keskellä Siperiaa
- Tasankojen ja vuorien maa
- Rippikoulut alkoivat poikkeusoloissa
- Jumalan johdatusta
aivoinfarktista selviämisessä - Vuosikokous Tampereen evankeliumijuhlilla syyskuussa
- Hallitus kokoontui: Kiitokset poikkeusolojen keskelle
- Kevätkeräyksellä rakennetaan yhdessä uutta Karkkuun
- Yhdistyksen syyskokous pidettiin Helsingissä
- Myös lasten festarit
- Lähetyskenttien isät
- Stephen Wan, katupoika Jubasta, on tehnyt pitkän matkan Tampereen Luther-talolle
- ”Kirjoitan kamppailuni lauluihini”
- Diktatuuriakin vahvempi voima
- Severin sävelet
- Tuhlaajapojan paluu
- ”Adrenaliinia riitti”
- Elämän värit
- Kellosepän aarre