Rakentaja

Jos Sami Jalonen ei vuonna 1986 olisi mennyt Raamattuopistolle laitosmieheksi, hän ei ehkä myöskään olisi koskaan päätynyt merkittäviin tehtäviin mediassa eikä nyt olisi Radio Dein toimitusjohtaja. Sellaista on johdatus.  

Sami Jalonen on viime aikoina selvitellyt vanhoja papereita kotonaan Tuusulassa. Samalla hän on tehnyt eräänlaista suursiivousta omassa mielessään. Elokuussa 2022 Radio Dein toimitusjohtajana aloittanut Sami, 57, on löytänyt paperipinoistaan muistoja vuosikymmeniltä, joiden aikana hän päätyi tekemään radiotyötä. Hän on säästänyt muun muassa Sanansaattajassa toukokuussa 1990 ilmestyneen jutun itsestään. Sami toimitti tuolloin Raamattu tutuksi -ohjelmaa, jota saattoi kuunnella paikallisradioissa ympäri Suomen.

Samilla on Sanansaattajan kuvissa trendikäs kampaus. Hiukset ovat niskasta pitkät ja otsatukka pörheä. Studiossa istuvalla nuorukaisella on yllään pikkutakki olkatoppauksineen. Hanna Ekolan haastattelussa teologian ylioppilas Jalonen piikittelee pappeja, jotka menevät mieluusti puhumaan stadioneille kymmenille tuhansille ihmisille, mutta radiossa puhumiseen heillä ei ole aikaa. Sami muistuttaa, että ”pienenkin ohjelman kuulijamäärä on usein suurempi kuin ikinä missään suurtapahtumassa.”

Ja toden totta, Samin luotsaama kristillinen radiokanava Radio Dei tavoittaa viikoittain 110 000 kuulijaa, kertoo Kansallinen radiotutkimus tämän vuoden kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta.

Radioasema Monacossa

Radiotyö alkoi kiinnostaa Samia jo nuorena. Lukioaikanaan Imatralla hän oli mukana seurakunnan nuorisotyön järjestämällä bussimatkalla. Reissun ohjelmaan kuului vierailu Monacossa kristillisen mediajärjestön, Trans World Radion, radioasemalla.

– Minulla on edelleen vahva muistikuva siitä, kun seison isossa hallissa ja ihailen radioaseman hienoja laitteita, Sami kertoo.

Sami toteaa olevansa ”innostuvaa sorttia” ja kiinnostunut monenlaisista asioista. Tästäkin löytyy todiste varastosta kannetuista laatikoista: mapillinen malminetsintään liittyvää tietoa. Neljätoistavuotiaana tuolloin Kuhmossa asunut Sami kävi nimittäin Kajaanin kesäyliopistossa malminetsinnän ja geologian kurssin. Hän tietää edelleen, mistä kannattaa etsiä puolijalokiviä.

Mutta muistelmia Sami ei lupaa kirjoittaa. Ei, vaikka hän voisikin kertoa paljon ja kiinnostavaa ajoista, jolloin kaupallinen radio syntyi Suomessa ja hän oli mediamaailmassa tapahtuvan muutoksen ytimessä.

Turbovaihteella ajetuista vuosista on kerrottavana myös kipeitä asioita.

Seurakunnan kyljessä

Sami arvelee, ettei parikymmentä vuotta sitten olisi yhtä hyvin kuin nyt osannut toimia johtajana yhteisössä, jossa on työntekijöitä monista erilaisista hengellisistä taustoista ja jotka ovat keskenään niin erilaisia.

– Oma polkuni on tehnyt tämän mahdolliseksi. Voin varovasti sanoa, että tässä on johdatuksen sivumakua. Nyt voin olla Deissä auttamassa muutosvaiheessa, jossa erityisesti pari-kolme seuraavaa vuotta ovat erityisen merkittäviä, Sami miettii.

Se polun merkittävät askeleet hän otti lähes neljäkymmentä vuotta sitten, eikä hän ehkä olisi nykyisessä tehtävässään ilman Suomen Raamattuopistolla vietettyä vuotta.

Imatralla lukion käynyt Sami oli hakenut opiskelemaan teologiseen tiedekuntaan, mutta ei ensimmäisellä yrittämällä saanut opiskelupaikkaa. Seurakuntanuorelle teologinen oli ainoa vaihtoehto. Vanhempien esimerkkikin vaikutti.

– Isäni oli töissä seurakunnan nuorisotyönohjaajana ja diakonina ja äiti lähetyssihteerinä. Kasvoin seurakunnan kylkeen kiinni.

Vuonna 1986 Samin imatralainen tuttu Heikki Kärhä kuuli, ettei Sami ollut päässyt teologiseen, ja kertoi Samille avoinna olevasta laitosmiehen paikasta Raamattuopistolla. Sami meni sinne.

Raamattuopistolla Sami tutustui muun muassa Juha Vähäsarjaan, joka veti hänet mukaan Sleyn radiotyöhön, Radio Hapatukseen. Vähäsarjan aikaansaannosta oli sekin, että Sami sai suomalaisessa radiomaailmassa vähitellen isomman roolin. Vähäsarja pyysi Samin mukaansa, kun hän meni käymään silloisella Laajasalon kristillisellä opistolla, koska ”ne tarvii siellä radiotyön opetusta.”

– Kun me tultiin sieltä pois, Juha ei ollut lupautunut mihinkään, mutta minä olin menossa   opettamaan radiotyötä, Sami kertoo ja nauraa.

Kun Sami oli ollut jonkin aikaa tuntiopettajana, hänen tehtäväkseen tuli laittaa Laajasalon opiston radiolinja pystyyn. Tuolla linjalla opiskelivatkin sitten monet tunnetut suomalaiset radiotoimittajat, myös Radio Deistä tutut Kirsi Rostamo ja Anu Lehtipuu.

”Minä sitä, minä tätä”

Samilla alkoikin mennä lujaa. Pian hän lähti Laajasalon opistolta uusiin tehtäviin, Classic Radioon ohjelmajohtajaksi. Kolmekymppisenä Sami pääsi sitten Suomen suurimman kaupallisen radion Radio Novan ohjelmajohtajaksi.

Sami toteaa, ettei noina vuosina kaikki mennyt ”tyylikkäästi”. Hän ei osannut ottaa ihmisiä huomioon, ei läheisiäkään.

– Tuhosin ensimmäisen avioliittoni. Tyhmyyttäni, voisin sanoa. Keskustelu kanssani oli sellaista, että minä sitä, minä tätä. Olin itsekeskeinen. Eron jälkeen hoidin työllä itseäni.

Sami huomauttaa myös, että lapsuutensa ja nuoruutensa aikana hän muutti yhdeksän kertaa.

– Siitä seurasi tietynlaista juurettomuutta.

Nykyiselle vaimolleen Seijalle Sami on kiitollinen. Tämä on toiminut hänelle peilinä siitä, miten ihmisenä voi kasvaa ja kehittyä.

– Noista ajoista lähtien minulle alkoi kehittyä voimakas tarve puhua aidon yhteyden ja kommunikaation puolesta.

Samin ja Seijan pojat ovat nyt 22- ja 17-vuotiaat.

Lue koko juttu Sanansaattajan numerosta 10/24