Raamattupiiri seitsemällä kielellä

Vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä Karkun evankelisella opistolla avattiin uusia koulutuslinjoja. Muslimimaista tulleille opiskelu Karkussa ei merkinnyt ainoastaan suomalaisen kulttuurin opettelua. Tutuksi tuli myös kristinusko. 

Vuosi 2015 on jäänyt monen mieleen Eurooppaan tulleiden suurien pakolaisvirtojen myötä. Karkun evankelisella opistolla aloitettiin turvapaikanhakijoiden saapumisen myötä maahanmuuttajille suunnatut koulutuslinjat. Aluksi opetus oli vapaan sivistyksen koulutusta, jossa pääaineena oli suomen kieli. Sittemmin aloitettiin kotouttamiskoulutus ja aikuisten perusopetus maahanmuuttajille. Opiston saatua hankerahoituksen tämän vuoden elokuussa alkoi myös uusi perustaitostartti-linja, joka on suunnattu erityistä tukea taitojen oppimiseen tarvitseville maahanmuuttajille.  

– Tällä hetkellä maahanmuuttajat ovat pääosin kahdella linjalla: aikuisten perusopetuksessa ja perustaitostartissa, kertoo Karkun evankelisen opiston vararehtori Matti Rusama.   

Kokemäeltä Karkkuun  

Miksi Karkun evankelisella opistolla päädyttiin aikoinaan aloittamaan maahanmuuttajatyö? 

– Tahdomme kristittyinä auttaa hädässä olevaa. Koimme, että nämä turvapaikanhakijat tarvitsivat tilanteessa apuamme, Rusama pohtii. 

Vuoden 2015 tapahtumat mullistivatkin opiston elämän parissa päivässä. 

– Kävin Kokemäen vastaanottokeskuksessa pitämässä infon kolmella eri kielellä ja tarjosin mahdollisuutta opiskella Karkussa. Ajattelin, että voisin saada muutaman kiinnostuneen, mutta yllätyksekseni kymmeniä halukkaita ilmoittautui.  

Rusama muistaa, miten kaikki tapahtui hyvin nopeasti: lauantaina suoritettiin tulevien opiskelijoiden haastattelut ja maanantaina aloitettiin koulutuslinja turvapaikanhakijoille. 

– Olen todella kiitollinen henkilökunnalle siitä, että he olivat valmiita nopeaan, suureen muutokseen. Tiedän, että kaikissa paikoissa tämä ei olisi onnistunut. Näen, että maahanmuuttajatyön aloittamisella on ollut siunaus. 

Arkityöhön tuli aivan uutta ulottuvuutta ja rikkautta, kun piti opettaa suomen kieltä aivan aakkosista ja alkeista alkaen ja miettiä asioita juuri maahan tulleiden näkökulmasta. Tunsimme olevamme etuoikeutetussa asemassa saadessamme tutustua omalla työpaikallamme vieraisiin kulttuureihin ja eri puolilta Afrikkaa, Aasia ja Lähi-itää tulleisiin ihmisiin, suomen kielen opettaja Merja Ristolainen muistelee Karkun evankelisen opiston satavuotisjuhlakirjassa Meidän opisto. 

Herätystä ilmassa 

Tähän asti suurin osa opistolle tulleista maahanmuuttajista on ollut muslimitaustaisia. Aluksi opiskelijat olivat pelkästään miehiä ja pääasiassa lähtöisin Lähi-idästä, Irakista, joka on syvästi islamilainen maa.  

– Heti alkuun kaikille hakijoille tehtiin selväksi, että tämä on kristillinen paikka. Kerroimme, että opistolla rukoillaan, luetaan Raamattua ja lauletaan hengellisiä lauluja. Jos opistolla haluaa opiskella, tämä asia pitää ymmärtää. Kaikki, jotka silloin hakivat, hyväksyivät sen, Matti Rusama kertoo.  

Muslimimaista tulevien maahanmuuttajien saapuminen opistolle nähtiin hyvänä tilaisuutena kertoa evankeliumista ihmisille, joilla ei ole ollut koskaan mahdollisuutta kuulla sitä. Monessa muslimimaassa avoin lähetystyö on käytännössä mahdotonta. Opistolla aloitettiin muun muassa kansainvälinen raamattupiiri, johon kaikki kristinuskosta kiinnostuneet olivat tervetulleita.  

– Raamattupiirissä on ollut näihin päiviin saakka todella innokas osallistujien joukko. Alkuvaiheessa ilmassa oli selvä herätyksen henki. Tunnelma oli erittäin harras ja innostunut. Opiskelijoilla ei ollut juurikaan aiempaa käsitystä kristinuskosta. Kysymyksiä tuli laidasta laitaan. He halusivat imeä itseensä kaiken, mitä opetettiin, raamattupiirejä pitkään vetänyt Rusama kuvailee. 

”Me olemme viides evankeliumi” 

– Monia maahanmuuttajia puhutteli erityisesti ajatus siitä, että Jumalalle ei tarvitse tehdä  mitään uskonnollisia suorituksia. Islamiin liittyy myös epävarmuus pelastuksesta ja pelätään paljon pahoja voimia. Nyt raamattupiirin osallistujat saivat kuulla, että Jumala pelastaa ihmisen armosta, Matti Rusama jatkaa.  

– Heihin teki myös vaikutuksen se, miten kristityt auttoivat heitä. Tämä muistuttaa siitä, että me olemme niin sanotusti viides evankeliumi. 

Kiinnostus kristinuskoa kohtaan kasvoi ja pian aloitettiin myös kastekoulu. Vuonna 2016 maahanmuuttajakoulutuksen vastaavana ollut Jari Rankinen kuvaa tilannetta Kotimatkalla 2020 -vuosikirjassa: “En ole aiemmin nähnyt vastaavaa herätystä kuin tuolloin opistolla. Sama tapahtui monessa muussakin paikassa, jonne tuli maahanmuuttajia.  – – Moni alkoi myös kysellä, miten saisi tietää enemmän kristinuskosta. Ja niin alettiin pitää kastekouluja. Kastoin 14 maahanmuuttajaa, joista monet olivat niitä, jotka tulivat raamattupiiriin. “ 

Farsia, somalia, bengalia ja portugalia 

Tähän päivään mennessä Karkussa on kastettu kymmeniä maahanmuuttajia. Kristityksi kääntyneille ei ole kuitenkaan odotettavissa helppoa tietä. Karkun opistollakin on jouduttu todistamaan islaminuskon hylkäämisen kova hinta. 

– Hankalinta kääntyneelle on, että rakkaat ihmiset lähtömaissa hylkäävät. Se tapahtuu kaikille. Moni menettää perheensä kokonaan. Heitä tuetaan ennen kaikkea sielunhoidon keinoin, Matti Rusama alleviivaa. 

– Useat kokevat vainoa. Tiedossani on myös yksi kuolemantapaus. Kuitenkin niillä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan, ei ole samanlaista vaaraa kuin niillä, jotka joutuvat palautetuksi omaan maahansa.  Yritämme kaikkemme, että niin ei kävisi. Huoli heidän turvallisuudestaan on todellinen. 

Rusama kertoo, että tällä hetkellä raamattupiirin osallistujat ovat pääosin kääntyneitä kristittyjä. Parhaimmillaan yhden tapaamiskerran aikana puhutaan seitsemällä eri kielellä. 

– Tällä hetkellä luetaan turkiksi, farsiksi, arabiaksi, portugaliksi, somaliksi, bengaliksi ja suomeksi. Välillä käytän myös englantia apuna, Rusama luettelee.   

Jumalan suuri suunnitelma 

Rusama pitää tärkeänä sitä, että jokainen saa lukea Raamattua omalla kotikielellään.  

– Suurin osa ajasta meneekin siihen, että luetaan luku Raamattua jokaisella paikalla olevalla kielellä. Tämän jälkeen pidän lyhyen opetuksen suomeksi, selkokielellä. Sitten saa kysyä ja kommentoida. 

Myös suomen kielen omaksuminen on olennaista, jotta maahanmuuttajat pääsevät mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. 

– Alkuvaiheessa puhuimme lähinnä englantia, mutta nykyään yritämme keskustella mahdollisimman paljon suomeksi. Tarvittaessa joku kääntää tai käytämme apuna tulkkaussovelluksia, Rusama kertoo.  

Hän on kokenut, että raamattupiireissä on yhä vahva Pyhän Hengen läsnäolo. 

– Siellä on hirveän hyvä olla. Hengellinen nälkä on aina läsnä.  

Jälkikäteen katsottuna Rusama näkee, että maahanmuuttajien ottaminen Karkun evankeliselle opistolle oli ehdottoman oikea ratkaisu.   

– Uskoisin, että koko henkilökunta on samaa mieltä. On ollut osa Jumalan suurta suunnitelmaa, että lähetyskenttä tuli näin ulottuvillemme. Ihmiset ovat tulleet maista, joihin on lähettien ollut vaikea päästä. Sitäkin olen ajatellut, että ehkä joskus myöhemmin heistä voi tulla kotimaihinsa hengellisen työn tekijöitä. 

Julkaistu Sanansaattajassa 23/2021.