Potilaan kokemusta tutkimassa

Teologian maisteri ja käyttäjäkeskeinen suunnittelija Jouko Makkonen opiskelee opintovapaallaan Tampereen yliopistossa ihmiskeskeistä muotoilua ja käytettävyyttä Human-Technology Interaction -maisteriohjelmassa.

Teet tällä hetkellä gradua. Mitä tutkit?
Tutkin potilaiden kokemuksia unenaikaisten epilepsiakohtausten kotiseurannasta. Siinä tekoäly tunnistaa epileptiset toiminnot videosta, joka kuvataan potilaan kotona, kun tämä nukkuu. Lääkäri saa raportin ja videopätkän avulla tietoa potilaasta ja vaikkapa hoidon vaikutuksista.

Potilaiden ymmärtäminen auttaa kehittämään palvelua potilasystävällisemmäksi. Tarkoitukseni on tuottaa gradun lopputuloksena ymmärrystä myös laajemmin lääketieteen teknologian, varsinkin tuonkaltaisten itsemonitorointilaitteiden potilaskokemuksesta. 

Miten potilaat kokivat tällaisen ”valvovan silmän”?
Potilaat kokivat, että joutuvat huomioimaan videoinnin ja esimerkiksi miettivät, mitä heillä on päällään, kun menevät nukkumaan. Hoidon hyötyä vastaan ollaan kuitenkin valmiita tekemään myönnytyksiä. Kuten yksi haastatelluista totesi: ”Ottaisin palvelun käyttöön uudelleen koska vain.” Potilaat kokivat, että palvelu vie hoitoa eteenpäin, mikä voittaa niin sanotut haitat. 

Mikä sai sinut kiinnostumaan alasta?
Lääketieteellinen teknologia motivoi minua, koska se auttaa ihmisiä. Se, että teknologiassa huomioidaan käyttäjä, on äärimmäisen tärkeää. Sairaus lisää ihmisen taakkaa, ja kun potilas saa laitteen käyttöönsä, sitä toivoisi, että laite ei kasvattaisi hänen taakkaansa. Kun huomioidaan potilaan käyttökokemus, voidaan tutkimuksen potilaalle tuoma taakka minimoida.

Tutkimusten mukaan potilaan kokemuksella on vaikutusta jopa kliinisen hoidon laatuun. Siksi potilaskokemusta kannattaa tutkia ja kehittää. 

Mitä kristittynä ajattelet tekoälystä?
Riippuu, kuka sitä käyttää ja mihin tarkoitukseen. Jotkut saattavat pelätä kehitystä. Harvoin teknologia on kuitenkaan pahaa itsessään. Jopa lapio voi olla toisen kädessä pelottava, jos hän hutkii sillä muita ihmisiä, mutta toisen kädessä se on tärkeä työväline.

Palvelussa, jota tutkin, tekoäly auttaa lääkäreitä auttamaan potilaita. Se on opetettu tunnistamaan videosta ja audiosta epilepsiakohtauksia. Se etsii tiettyjä kaavoja ja toistuvia elementtejä, esimerkiksi käsien tai kasvojen alueen liikehdintää. Teknologian avulla ihmiselle voi löytyä ajallinen apu, ja se on arvokasta. 

Voiko ihmiskunnan pelastus löytyä teknologiasta?
Kristittynä tunnistan, että kaikki ei ole tässä ajassa. Vaikka teknologia olisi täydellistä, silti ihmiskuntaa vaivaa synti. Siihen pelastus on Kristuksessa. Vaikka ihmisen elämää pystyttäisiin pidentämään, ihmiset eivät ole kuolemattomia. Iankaikkisen elämän antaa vain Kristus. Vaikka opiskelen ihmiskeskeistä suunnittelua, kun puhutaan pelastuksen asioista, siihen loppuu ihmiskeskeisyys. Siitä alkaa ainoastaan Kristus-keskeisyys.

Teksti on julkaistu Sanansaattajassa 11/20.