Pappissukujen pojat loivat suositun podcastin 

Pylväspyhimyksen merkitys 

Miksi olette halunneet käydä kirkon kaksituhatvuotista historiaa läpi juuri tarinoiden kautta?  

Heikki Rusama muistuttaa, että tarinat eivät ole itsetarkoitus.  

–Nykyään ajatellaan, että kaikkeen pitää yhdistää tarina ja jopa makkarapaketilla pitää olla tarina. Silloin se tuntuu päälle liimatulta. Mutta todet ja merkitykselliset tarinat liikuttavat maailmaa. Podcast johdattaa meidät usein hauskoihin tarinoihin ja naurumme ja reaktiomme ovat ihan aitoja. Tarinat ovat hämmästyttävän erikoisia, emmekä yritä väkisin vääntää vitsiä, Rusama toteaa. 

–Ehkä me joskus yritämme, Hietala myöntää.  

Molemmat nauraa hohottavat, kuten usein haastattelun aikana.   

Hietala muistuttaa Simon Styliiitasta, joka eli 400-luvulla vuosikymmeniä pylväänsä päällä. Ensimmäinen ajatus moisesta tarinasta on, että ihmisen täytyy olla ihan hullu.  

–Mutta sitten alan pohtia, mitä Simeonin mielessä on voinut liikkua, millaisen kansanliikkeen hän on saanut ympärilleen ja miten suuri voima tällaisella ihmisellä on voinut olla kirkon kannalta. Tämä on myös eräänlaista apologiaa eli kristinuskon puolustamista. En halua suoraan sanoa, että joku on hullu, vaan miettiä, mitä salattua viisautta hänen toiminnassaan voisi olla – jotakin sellaista, jonka olemme täysin nykyajassa unohtaneet tai jota emme kykene tajuamaan, Hietala miettii.  

Ei rienausta eikä arvostelua 

Myönteisyys kristinuskolle on punainen lanka Kirkon ihmeelliset tarinat -podcastissa.  

-Olemme pyrkineet löytämään innostavia tarinoita. Toki myös joidenkin vielä käsittelemättä olevien tarinoiden kertominen voi olla puhdistavaa ja eheyttävää, Rusama miettii.  

–Kyllä me myös otamme kantaa, Rusama huomauttaa.  

–Mutta emme rienaa, Hietala tarkentaa.  

–Sävymme on lempeä ja puemme kritiikin aika mukavaan muotoon, Rusama sanoo.  

Hän ja Hietala ovat pohtineet myös tutkimiensa ihmeiden merkitystä. Jos jokin ihme voitaisiin todentaa ihmeeksi, uskoisivatko ihmiset Jumalaan yhtään sen enempää?  

–Jos ihmeet saisivat ihmiset uskomaan, eikö kristinuskokin leviäisi niin kuin omikronvirus? Näin ei selvästikään ole tarkoitettu, Hietala huomauttaa.  

–Ihmeellistähän on se, että joku on kristitty. Ja se, että joku ahdistunut saa avun, se on ihme, Rusama jatkaa ystävänsä ajatusta.  

Lue koko juttu Sanansaattajan numerosta 8/22.