Opiston leivän salaisuus paljastuu

Pirjo Vuorinen on viiden lapsen äiti, maatilan emäntä, restonomi, ja kotitalousopettaja sekä jokin aika sitten työssään aloittanut uusi Karkun opiston emäntä. Hän harrastaa puutarhan hoitoa ja lasten harrastuksiin kuljettamista. Opiston keittiön osalta remontti on nyt päättynyt ja evakko Sorjan kesäsiirtolassa loppunut. 

Miltä paluu kotiin tuntui?
On helpottunut ja tyytyväinen tunnelma, sillä evakkoaika Sorjan kesäsiirtolassa oli melkoinen ponnistus. Kesäsiirtolan vanha hirsirakennus on todella ihana ja idyllinen, mutta ammattikeittiölle aika pieni. Opiskelijat joutuivat kävelemään muutamansata metriä syömään, mutta moni kertoi pitäneensä myös pienestä säännöllisestä ulkoilusta ennen ja jälkeen ruokailun.

Mitä opiston keittiössä uudistettiin?
Opistolla tehtiin viemäriremonttia, ja siinä samalla keittiön lattia piti purkaa. Suurin uudistus on uusi ajanmukainen ammattikeittiön lattia. Se on massarakenteinen turvalattia, joka ei ole märkänäkään liukas, kestää kuumuutta, kulutusta ja on helppo pitää puhtaana. Saimme myös liuskan keittiöstä ruokasaliin, jotta voimme viedä nyt tarjoilut vaunuilla linjastoon entisten portaiden sijasta. Se on suuri parannus keittiömme turvallisuuteen.

Tuoko vuosi 2020 jotain uutta tullessaan?
Teimme heti sellaisen ekoteon, että jätimme tarjottimet kokonaan pois käytöstä. Meillä käy arkisin 100–120 ruokailijaa nauttimassa aamupalan, lounaan, päiväkahvin ja päivällisen. Kun joka aterialla jokainen käyttää tarjotinta, kuluu niiden pesemiseen valtavasti lämpöä ja vettä. Ja työtä myös. Keittiön toimiessa Sorjassa meillä ei ollut mahdollisuutta käyttää tarjottimia, ja moni piti ruokailua ilman tarjottimia huomattavasti kodikkaampana. Muina uudistuksina saimme uuden mehuautomaatin ja vuoden alusta aloitimme tarjoamaan kasvisruokaa yhtenä päivänä viikosta. 

Kerro nyt se opiston leivän salaisuus, miten se on niin hyvää?
Opiston leivän salaisuus on hyvä leipuri! Meillä on töissä yksi työntekijä leipurin nimikkeellä. Hän tekee niin pullat kuin leivätkin: mallaslimpun, ruisleivän ja hiivaleivän. Mallaslimppua ei Sorjan evakkoaikana voitu leipoa, sillä meillä ei ollut tilaa tehdä kaljaa. Ilman kaljan tekoa emme saaneet myöskään maltaita limppuun. Nyt sitä kuitenkin jälleen saa!

Teksti julkaistu Sanansaattajassa 4/20.