Opetusmatkalla saarelta saarelle

Toivasten lähettikirje, 1/2024

5.2.2024

Noin viikko on vierähtänyt taas Pohjois-Sumatran Sibolgassa seurakuntalaisia sekä seurakunnan vanhimpia kouluttamassa. On ollut ilo päästä taas Indonesiaan ja tavata ystäviä sekä työkumppaneita, jotka ovat aina innostuneita ja motivoituneita oppimaan uutta ja seminaarin jälkeen riittää kysymyksiä. Tällä kertaa opetin kaksi kokonaisuutta Uudesta Testamentista; Ensimmäisen Paavalin kirjeestä Filippiläisille ja toisen, erityisesti seurakunnan vanhimmille suunnatun raamattutunnin Paavalin kirjeestä Tiitukselle.

Filippiläiskirjeestä minua pyydettiin korostamaan erityisesti toisen luvun hymniä Kristukselle, jossa tulee merkittävällä tavalla esille varhaisen seurakunnan teologia Kristuksen esiolevaisesta olemuksesta. Olin jo innostunut aiheesta kun yhtäkkiä ymmärsin valinnan taustalla olevan tarkoituksen: Pappi halusi, että korostan teologisen aiheen sijaan kristillistä etiikkaa ja että toisin kirjeestä esille lain näkökulman. Hän muistutti asiasta vielä erikseen tekstiviestillä ja pyysi minua korostamaan uskollisuutta seurakunnan jäsenenä ja rohkaisemaan heitä osallistuisivat päivittäin seurakunnan toimintaan. Te tiedätte kuinka tärkeä evankeliumi on minulle ja juuri siksi yritin opetuksessa tuomaan kristillisen elämän kehoituksen ilosanoman kautta. On monta tapaa seurata Jeesusta, mutta miten meillä voisi olla sellainen mieli, kuin Jeesuksella Kristuksella oli?

Evankeliumeja lukiessa voimme ehkä pyrkiä jäljittelemään Jeesusta kolmella eri tavalla. Ensinnäkin voimme pohtia miten Jeesus käyttäytyi ihmissuhteissaan, toiseksi voimme pyrkiä Jeesuksen tavoin avartamaan ihmisten näkemystä uskosta ja uskon kuuliaisuudesta ja kolmanneksi voimme seurata Jeesuksen esimerkkiä ja toimia julkisesti sosiaalisen ja poliittisen muutoksen hyväksi. Viimeinen vaihtoehto on ehkä kaikista haasteellisin, sillä siihen tarvitaan paljon erityisiä lahjoja ja selvää kutsumusta. Vaikka evankeliumit ovat eräässä mielessä sosio-poliittista muutosta inspiroivia tekstejä, kaikilla meillä ei ole kutsumusta siihen. Ajattelen, että ihmiskeskeisyys ja juuri rakkauden kaksoiskäskyyn suuntautuva elämä on Jeesuksen mielenlaadussa kaikista tärkeintä. Rakkaus Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan läpäisee kaikki kolme osa-aluetta Jeesuksen elämässä ja toiminnassa.Niinpä Jeesuksen elämä voi inspiroida meitä pyrkimään nöyryyteen ja rakkauteen siten, että emme luisu taas lakihenkisyyteen. Paavali tunnetusti korosti ilosanomassa ehdotonta armoa, mutta tästä huolimatta antoi seurakunnille monenlaisia neuvoja ja ohjeita yksityistä ja yhteisöllistä elämää varten.

Jos puhumme inspiraatiosta tai motivaatiosta, meidän tulee pohtia, mikä lopulta johtaa meidän toimintaamme ja elämämme valintoja? Mihin käytämme aikaamme ja miksi? Elämämme on nyt ja tässä, juuri tässä hetkessä. Meidän tulee tietenkin tehdä työtä ja opiskella sekä huolehtia jokapäiväisestä leivästämme sekä totta kai myös ihmissuhteista, mutta tästä huolimatta valintojammen ohjaavat juuri arvomme. Suhteemme lähimmäisten kanssa vaikuttaa hyvinvointiimme ja suhteemme Jumalan kanssa avaa horisontin sekä taustan, jonka armon valossa elämämme avautuu hetki hetkeltä kohti kuolemaa ja ylösnousemusta. Suhteemme Jumalan kanssa antaa näin elämälle perustan ja lopullisen päämäärän, josta säteilevä rakkaus vetää meitä jatkuvasti puoleensa. Ehkä Kristuksen mieli avautuu meille parhaiten kun ymmärrämme sen olevan Jumalan rakkauden jatkuvan läsnäolon tietoisuus elämämme jokaisena hetkenä. Pelastettuna oleminen on identiteetti, joka rohkaisee meitäkin rakastamaan ja poistaa mielestämme kaiken pelon. Siinä rakkaudessa Jumala kutsuu meitä heikkoudestamme huolimatta elämään hyvää ja totuudellista elämää.

Uskontojen välisiä eroja Indonesiassa

Myöhemmin eräänä iltana kävin Sibolgassa tulkkini Augustin luona kylässä. August kertoi minulle mielenkiintoisen tarinan, jossa tuli ilmi Indonesiassa eri uskontojen välinen dynamiikka, lähimmäisenrakkaus sekä uskonnollisten lakien merkitys. Olen huomannut, että oma usko löytää usein erikoispiirteensä juuri toiseuden kautta ja usein on helppo määritellä oma identiteetti sen perusteella, mitä ei itse ole. Vaikka edellisen vierailun aikana saimme kuulla, kuinka hienosti muslimit ja kristityt elävät keskenään Sibolgassa, on realistista arvella että yhteiselossa on aina jonkinlaista kitkaa.

August kertoi, että Indonesiassa muslimit eivät usein halua myydä kiinteistöjä kristityille uskonnollisen ja rituaalisen puhtauden takia. He eivät halua nimittäin naapuriinsa sianlihan syöjiä. August kertoi halunneensa ostaa kotitalonsa viereisen tyhjillään olevan tontin, mutta kun musliminaapuri kuuli ostajan olevan kristitty, hän perui kaupan. Augustin oma tontti oli varsin kapea ja hän halusi laajentaa kotitaloaan perheensä tähden, joten hän lopulta turvautui oveluuteen. Hän kertoi naapurille, että aikoo vuokrata nykyisen talonsa Medanista kotoisin olevalle kristitylle yrittäjälle, joka haluaa avata rakennuksessa lihakaupan. Tästä naapuri hätääntyi ja ilmoitti pian suostuvansa kiinteistökauppoihin.

Emme tuomitse Augustia valkoisen valheen takia, mutta kertomus korostaa, kuinka tärkeää uskonnollinen ja rituaalinen puhtaus on monille Indonesian muslimeille. Oikeasti Augustin kotona ei kuitenkaan syödä sianlihaa siksi, että hänen vaimonsa on hammaslääkäri. Hammaslääkärinä hän haluaa palvella kaikkia ja siksi on tärkeää että kristityt terveydenhuollon asiantuntijat harjoittavat rituaalista puhtautta muslimiasiakkaiden kunnioituksen tähden. Kristittyinä meillä on vapaus syödä ja juoda mitä haluamme, mutta toki on tärkeää harjoittaa kultaista keskitietä liiallisuuksiin sortumatta. Lähimmäisenrakkauteen kuuluu se, että vapautemme ei loukkaa niitä, joille tietyt säännöt ja tavat ovat omantunnon asioita.

Helenen opetustyö jatkuu Kambodžassa

Sinä aikana kun Joona oli Sibolgassa, oli Helene kouluttamassa Kambodžan kirkon pyhäkoulunopettajia. Oli hienoa kuulla palautetta siitä, miten opettajat olivat soveltaneet edellisen koulutuksen antia työssään. Nämä opettajat ovat nuoren kirkon ensimmäisiä koulutettuja pyhäkoulunopettajia ja osa heistä toimii jo nuorten opettajien mentoreina.

Tällä kertaa opiskelimme aktiivisen opetuksen opetusmenetelmiä sekä puhuimme siitä, miten motivoida lapsia oppimaan. Opettajat olivat itse pyytäneet opetusta näistä aiheista ja oli rohkaiseva kuulla, että koulutus antoi heille konkreettisia työkaluja omaan opetustyöhön.

Rakas ystävä! Sinun tukesi mahdollistaa lähetystyön jatkumisen Kaakkois-Aasiassa. Vaikka Myanmarissa on tällä hetkellä vaikea tehdä työtä, emme ole silti unohtaneet yhteistyökumppaneitamme ja tuemme paikallisen kirkon työtä taloudellisesti. Matkustamme helmikuussa Myanmariin vielä kerran opetusmatkalle, jos Jumala suo.

Tunnemme, että Kaakkois-Aasiassa Jumala on selvästi avannut oven Indonesiaan ja haluamme tulevaisuudessa panostaa Myanmarin työn lisäksi lähetystyöhön Indonesiassa. Rukoillaan yhdessä työn puolesta! Emme voisi tehdä tätä työtä ilman esirukouksianne ja taloudellista tukeanne.

Kiitos siitä!

Rukous- ja kiitosaiheita:
• Kiitämme kuluneesta vuodesta ja esirukouksesta.
• Kiitämme siitä, että Jumala on avannut oven tehdä työtä Indonesiassa. Rukoilemme Indonesian koulutusten puolesta ja rukoilemme, että yhteistyö paikallisen kirkon kanssa voisi jatkua.
• Rukoilemme Myanmarin kansan puolesta ja rukoilemme rauhaa Myanmariin.
• Rukoilemme, että lähetystyö voisi jatkua koko maailmassa ja että Jumala siunaisi kaikkien Suomesta toimivia lähetysjärjestöjen työtä. Rukoilemme, että ilosanoma Jumalan rakkaudesta voisi levitä elämämme, sanojemme ja tekojemme kautta

Ota yhteyttä:

joona.toivanen@sley. f i ,
helene.toivanen@sley.fi.

Seuraa meitä:

Instagramin j a Facebookin kautta. Lähetämme viikoittain kuvia ja uutisia
töistämme ja elämästämme.

Instagram: toivasetmissio.

Facebook: Toivaset Missio