Mikä muuttui?

Monet meistä suomalaisista kristityistä olemme olleet Jeesukseen uskovia niin kauan, ettemme enää oikein muista millaista oli ennen sitä.

Eräs kristitty japanilainen nainen kertoi kristityksi kääntymisestään näin:
– “Sain syvän merkityksellisyyden tunteen, rauhan, aidon halun auttaa toisia ja kokemuksen siitä, että olen todellisesti Jumalan rakastama. Näin siitä huolimatta että uskoontulon jälkeen monet vaikeudet jatkuivatkin ja tuli uusia ongelmia. Silti koin rauhaa sydämessä, koska Jumala pitää meistä huolen ja on meidän kanssamme.
Vaikeat ajat koittivat heti sen jälkeen kun meistä oli tullut kristittyjä. Mieheni joutui työttömäksi ja muitakin hankaluuksia kohtasimme. Jälkeenpäin sanoin miehelleni, että me tarvitsimme niitä vaikeuksia, jotta todella kääntyisimme Jumalan puoleen. Me olimme itsepäisiä ja ylpeitä, mutta niiden vaikeuksien kautta opimme antautumaan Jumalalle, luottamaan Häneen ja pyytämään Häneltä apua.
Aikaisempi minäni yritti hankkia rahaa, saavutuksia ja omaisuutta. En koskaan kokenut todellista tyytyväisyyttä niiden kautta. Mutta ihan vain yksinkertaisesti uskomalla Jeesukseen, sain todellisen rauhan ja rakkauden, pelkkänä lahjana – ei oman ponnistelun tuloksena. Olen siitä todella kiitollinen Jumalalle.”

Hän kertoi rauhasta vaikeuksien keskellä, rakastetuksi tulemisen kokemuksesta ja halusta auttaa toisia. Heti alussa hänet ja hänen miehensä laitettiin opettelemaan Jumalan puoleen kääntymistä ja Häneen luottamista. Ongelmia ei puuttunut, mutta tämä kristityksi kääntynyt nainen puhui lahjasta, merkityksen löytämisestä, Jumalan huolenpidosta ja kiitollisuudesta.

Olin iloinen siitä, että hän kertoi rehellisesti siitä, ettei kristityksi kääntyminen poistanut elämästä vaikeuksia. Japanissa kun yleinen ajatus uskonnoista on, että niiden avulla “pelastutaan”, millä tarkoitetaan kulloistenkin maallisten vaikeuksien voittamista. Kristillisessä uskossa ei ole kyse siitä, vaan jostain paljon syvemmästä ja paremmasta.

Jeesuksen sovitustyön vastaanottaminen ratkaisee kauheimman ongelmamme, kun sotatila kaikkivaltiaan Jumalan kanssa lakkaa ja koittaa rauha. Kadonnut ja kaiken tuhlannut lapsi kohtaa Isänsä, joka oli etsinyt häntä, ja saa palata kotiin. Palaset loksahtavat kohdalleen. Tässä kaikessa on sittenkin jokin järki. Hän, joka luuli olevansa aivan yksin, saa olla aina Jumalan kanssa.

“Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha.
Siitä kasvaa levollinen luottamus,
turvallisuus, joka kestää iäti.”
Jesaja 32:17

*******

Keräyslupa:
Poliisihallituksen 10.9.2021 myöntämän rahankeräysluvan RA/2021/1127 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja toistaiseksi koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat käytetään vuoden kuluessa keräyksestä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen työhön kotimaassa ja ulkomailla.