Lämmin vastaanotto muutti elämän 

Kun Karkun evankelisella opistolla ilmeni 1970-luvulla vajausta isosista, Vesa Aurén souti apuun. Siitä asti yhteydet evankeliseen liikkeeseen ovat olleet tiiviit.

Sastamalan seurakunnan kirkkoherra Vesa Aurén ilmestyy Teamsiin. Hän kertoo kasvaneensa Jumalan selän takana Nakkilassa ja kiirehtii samaan hengenvetoon sanomaan, ettei asia päde teologisesti.

– Jumalan selän takana ei ole mitään.

– Mutta syrjäseudulla asuimme. Kirkonkylälle oli matkaa 12 kilometriä. Vanhempani olivat maanviljelijöitä.

Suureen kaupunkiin hän tutustui vasta teologisen tiedekunnan pääsykokeissa Helsingissä.

– Kun aloitin opinnot, kävelin rinkka selässä Helsinkiin, Aurén kertoo.

Tosin hän oli saanut esimakua urbaanin kaltaisesta elämästä Porissa, jossa hän kävi koulun.

– Kai minusta tuli vähän porilainenkin, Aurén myöntää.

Lapsuudenkoti oli ”varsin maallinen”, yhteyttä kirkkoon tai kristillisiin perinteisiin ei ollut.

– Isotätini oli uskovainen ja opetti meille iltarukoukset, mutta kyllä minä olin kaukana kirkosta, kunnes menin seurakunnan rippikouluun.

– Se kesä muutti elämäni.

Rippikoulu oli ”ankeinta mahdollista mallia” – päivärippikoulu, johon kuului yksi leiriviikonloppu.

– Siellä oli innokas nuorisopappi, joka piti evankeliumia esillä. Isosten joukko oli puoleensavetävä, ja minut otettiin lämpimästi vastaan.

– Niillä nuorilla oli jotakin, joka vaikutti tavattoman merkitykselliseltä.

Olisiko se ollut ”Kristuksen sisäinen tunteminen”.

– Vapahtaja löysi minut. Tulevat vuodet olin aktiivinen seurakunnassa. Lentopallon pelaamisesta nuorteniltoihin, Aurén muistelee.

– Siltä pohjalta lähdin opiskelemaan teologiaa.

Juurevaa seutua

Vesa Aurén aloitti nykyisessä tehtävässään Sastamalan seurakunnan kirkkoherrana 1.1.2020.

– Tehtävä on tavattoman dynaaminen ja äärimmäisen haastava. Meillä on rovastikunnan verran seurakuntia pantu yhteen. Sastamalan seurakunnassa on laaja kappelirakenne, ja pidämme yhteensä 300 jumalanpalvelusta vuodessa.

Seutu miellyttää kirkkoherraa, joka osaa tarvittaessa hieman mainostaa.

– Tämä on kauneinta Suomea, nämä Kokemäenjoen vesistön alueet. Meillä on äärimmäisen arvokas kulttuurihistoria ja kirkollinen historia, josta kertovat alueen keskiaikaiset kirkot.

– Kesäinen, upea Sastamala Gregoriana ja musiikkiviikko ilmentävät juurevaa, vahvaa ja perinteistä kristillisyyttä, Aurén maalailee.

Sastamalan sydämessä sijaitseva Karkun evankelinen opisto on hänen mukaansa ”keskeinen, arvostettu ja historiallisesti merkittävä”.

– Olemme olleet opiston kanssa tiiviissä keskusteluyhteydessä tulevan kesän Evankeliumijuhlan tiimoilta, Aurén kertoo.

Hänelle Karkun opisto tuli tutuksi 1970-luvulla.

– Silloin siellä oli puutetta isosista. Opiston rehtori Sakari Virtanen lähetti papillemme pyynnön, että halusiko joku pojistamme tulla isoseksi Karkkuun. Soudimme Rautaveden yli apuun.

– Lauri Thurén oli muuten sillä samalla leirillä. Hän on nykyään arvostettu eksegetiikan professori, Aurén kuvailee.

– Rehtori Virtanen vei leirillä meidät rantaan ja sanoi, että tämä on pojat kappale kauneinta Suomea. Se oli kutsu, että saa tänne tulla toistekin.

Aurén vastasi kutsuun, kun hän oli pappina Kankaanpäässä. Hän vei nuoriaan Karkun tapahtumiin.

– The Roadin konsertit ja uudenvuoden leirit olivat legendaarisia.

– Yhteydenpito on jatkunut kaikki nämä vuodet. Kymenlaaksossa on ollut merkittävää evankelisen liikkeen toimintaa. Siellä on myös upea leirikeskus Hietoinranta, jossa on käyty evankelisten juhlissa ja tilaisuuksissa, Aurén kertoo.

Hän jatkaa, että kommunikaatio evankelisen liikkeen kanssa on ollut ”luontevaa ja välitöntä”.

– Toki Sastamalassa kipupisteenä on ollut virkakysymys, joka on erottanut seurakunnan papiston ja Karkun teologit. Mutta nyt kun itse olen tänne tullut, olemme harjoittaneet toisiamme arvostavaa ja kunnioittavaa yhteydenpitoa.

– Rauhanomaista rinnakkaiseloa, keskustelu- ja rukousyhteyttä, Aurén kuvaa.

Lue koko juttu Sanansaattajan numerosta 12/2022.