Lähetystyöhön tutustumassa

Evankeliumiyhdistyksen opiskelijatyön aktio suuntautui tänä vuonna Japaniin. Aktiolaiset tutustuivat lähetystyöhön ja auttoivat lähettejä Tokiossa runsaan viikon ajan. 

Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys on järjestänyt jo vuosien ajan lyhytaikaista lähetystyöhön tutustumista eli aktiomatkoja Evankeliumiyhdistyksen eri lähetyskentille. Aktiomatkoilla on käyty viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittain niin Afrikassa, Kaukoidässä, Siperiassa kuin aivan lähelläkin – Virossa.

Tänä vuonna aktiomatka suuntautui Japaniin. Mukaan haki parisenkymmentä opiskelijaa, joista valikoitui kymmenen hengen joukko Evankelisia opiskelijoita ympäri Suomea.  

– Aktiolaisten valitseminen on luonnollisesti vaikea ja kivuliaskin juttu, kun vain kymmenen voidaan matkaan ottaa. Aktiolaisten valinnassa pyritään rakentamaan porukka, joka edustaa koko Suomea ja koostuu tasaisesti hieman eri ikäisistä miehistä ja naisista. Ryhmädynamiikka on tietysti herkin asia aktion onnistumisen kannalta, sillä kyseessä on intensiivinen jakso kaukana kotoa, Evankelisten opiskelijoiden pääsihteeri Aleksi Kuokkanen kertoo.

Osallistumista ja osallisuutta

– Me olimme Japanissa Tokiossa tutustumassa lähetystöhön ja myös mukana lähettien kanssa lähetystyön tekemisessa, aktiomatkalla ollut Pauliina Tervo kertoo.

Aktiojoukko vietti matkalla kymmenen päivää, perjantaista sunnuntaihin. He osallistuivat jumalanpalveluksiin, niiden valmisteluihin, sekä olivat mukana vierailemassa päiväkodeissa ja nuortenilloissa, sekä raamattupiireissä.

– Vierailuillamme lauloimme ja järjestimme muita pieniä esityksiä. Yllätyimme hieman siitä, että japanilaisissa seurakunnan nuortenilloissa väki oli Suomen nuorteniltoihin verrattuna vanhempaa, keskimäärin noin 20-vuotiaita.

Japaninlähetys on ollut 29-vuotiaan Johanna Tervon sydämellä jo teini-iästä saakka. 

– Oli mahtavaa päästä itse käymään lähetyskentällä. Näen tällä hetkellä oman paikkani lähetystyössä lähettäjän paikalla, mutta oli silmiä avaavaa päästä näkemään itse millaista lähetystyön tekeminen käytännössä on. En ole sulkenut sitä vaihtoehtoa, että jos Jumala johdattaa lähetystyöhön niin mitä sitä estelemään.

Haasteet silmien edessä

Aktiomatkalla Pauliina Tervo ymmärsi, kuinka haastavaa lähetystyön tekeminen japanilaisessa kulttuurissa on. 

– Japanilainen kulttuuri on todella sidoksissa shintolaiseen ja buddhalaiseen uskontoon. Se on sinänsä hyvin yhteisöllistä, mutta se on suuri haaste lähetystyön kannalta. Moni japanilainen hyväksyy kyllä kristinuskon, mutta sen sanoman ottaminen omakohtaisesti vastaan on erittäin suuri kysymys. Tokion Suomi-kirkollakin on eräs ystävä käynyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan säännöllisesti, mutta hän ei halua kuitenkaan kääntyä kristityksi, Tervo kertoo.

Kuinka lähetystyö tällaisen kulttuurin keskellä sitten voisi onnistua?

– Uskon, että se vaatii juuri henkilökohtaisia kohtaamisia. Ajattelen, että sellainen yleinen evankeliointityö ei Japanissa tuota tulosta. Sen tähden Suomi-kirkollakin järjestetään paljon erilaisia pienpiirejä, joissa opetellaan esimerkiksi englantia, tai laitetaan ruokaa. Sinne on helppo kutsua ihmisiä mukaan ja ohjelmaan kuuluu aina jokin pieni hartaus, Pauliina Tervo pohtii.