Lähetyskurssi 2020

Lähetystyö on koko kirkon elämää läpäisevä virta. Kirkko elää ja hengittää missiosta – lähetystyöstä. Jo kristillisen kirkon alkuhetkistä saakka on lähdetty liikkeelle. Evankeliumiyhdistys paitsi lähettää työntekijöitä kolmelle eri mantereelle myös kouluttaa heidät tehtäväänsä. Seuraavan kerran ensi vuonna.

Mielikuvat lähetysjärjestön työstä rakentuvat usein eksoottisesta ja etnisestä kuvastosta – työstä jossain kaukana vieraan kulttuurin keskellä. Vaikka se onkin todellisuutta tälläkin hetkellä, on se vain osa todellisuudesta. Lähetystyö alkaa aivan tavallisesta seurakunnasta, joka rukoillen ja taloudellista vastuuta kantaen vie evankeliumia eteenpäin, niin lähelle kuin kauas. Jotta tässä ketjussa lopulta jonkun olisi mahdollista ottaa se viimeinen askel ja kasvaa lähetystyöntekijän tehtävään, tarvitaan opettajia ja neuvojia. Tie lähetystyöntekijäksi kulkee lähetyskurssin kautta.
Yhdessä muiden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöjen kanssa Evankeliumiyhdistys kantaa myös lähetystyöntekijöiden koulutusvastuuta järjestämällä lähetyskursseja. Kurssi on noin vuoden mittainen laaja kokonaisuus, eikä sitä järjestetä joka vuosi, vaan sopivaksi katsotuin väliajoin. Kurssilla opiskellaan oman toimen ohella. Evankeliumiyhdistys järjestää lähetyskurssin yhdessä Karkun evankelisen opiston kanssa, missä lähiopetus järjestetään.
– Vuosina 2012 ja 2015 Evankeliumiyhdistys järjesti itse lähetyskurssin yhteistyössä Karkun Evankelisen opiston kanssa, mutta sitä edelsi parin kymmenen vuoden yhteistyön aika, jolloin pääsääntöisesti koulutimme lähetystyöntekijät yhdessä Kansanlähetyksen ja Kylväjän kanssa. 90-luvun alussa järjestimme oman kurssin, mutta sitä ennen – puhumme nyt 70–80-luvusta – oli meillä muutaman hengen kiintiö Lähetysseuran kurssilla, Evankeliumiyhdistyksen eläkkeellä oleva lähetysjohtaja Pekka Huhtinen kertoo.

Uusi kurssi

Vuonna 2015 järjestetyltä edelliseltä kurssilta on kentille lähetetty jo Petra ja Jiska Gröhn Keniaan, Helene ja Joona Toivanen Myanmariin, Liisa Rossi Viroon, Marko Turunen Saksaan ja Richard Ondicho Suomen maahanmuuttajatyöhön
– Joka vuosi kahdesta kolmeen työntekijää palaa kotimaahan esimerkiksi eläkkeelle jäämisen tähden. Se tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa me tarvitsemme parikymmentä uutta lähettiä, jotta lähetystyömme voi jatkua tällä tasolla. Nyt vuoden 2015 lähetyskurssin käyneet on joko lähetetty kentille tai he ovat siirtyneet muihin tehtäviin, ja tarvitsemme jälleen lisää lähtijöitä, kurssikoordinaattori Pekka Jauhiainen kertoo.
Lähetystyöhön halukkaita Evankeliumiyhdistys kouluttaa nyt ensimmäistä kertaa viime vuonna julkaistun kirkon kansainvälisen työn erityiskoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Lähetystyöhön valmentava erityiskoulutus on tärkeää, sillä lähetystyöhön tarvitaan hyvin erilaisia ihmisiä erilaisilta aloilta. Onkin vanhentunut ajatus, että lähetystyöhön lähtevät olisivat vain pastoreita.
– Lähetystyö tarvitsee monenlaisia ihmisiä. Meillä on tälläkin hetkellä kentällä töissä yksi poliisi, Jauhiainen kertoo viitaten Ugandassa lähetystyötä tekevään Pauli Vanhaseen.
Erilaiset ammatilliset osaamisalueet tuovat jokainen jotain tärkeää kirkon tehtävän täyttämiseksi. Jauhiainen näkee kuitenkin yhden jokaiselta lähetiltä tarvittavan taidon nousevan ylitse muiden.
– Kyky sopeutua erilaiseen kulttuuriin ja päästä siihen sisälle. Sitä jokaiselta lähetystyöntekijältä työssään kysytään.
Evankeliumiyhdistyksen lähetysjohtaja Ville Auvinen toivoo tulevilta lähetystyöntekijöiltä rohkeutta ja evankelista uskonnäkemystä.
– Tarvitsemme lähettejä, jotka ovat valmiita heittäytymään vaativiinkin tilanteisiin. Kirkollisen koulutuksen saaneilla on aina paikkoja, mutta muitakin tarvitaan. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle on kuitenkin oltava valmis menemään, itsekin Sambiassa lähetystyötä tehnyt Auvinen summaa.

Lähetyskurssi vuonna 2015. Moni kuvassa olevista työskentelee tälläkin hetkellä lähetystyössä eri puolilla maailmaa.

Vahvasti koulutettu lähetti

Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa sen lähetysjärjestöjen kautta palvelevat lähetystyöntekijät koulutetaan yhdessä laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti. Viime vuonna julkaistiin uusi kirkon kansainvälisen työn erityiskoulutuksen opetussuunnitelma. Se syntyi Kirkkohallituksen ja lähetysjärjestöjen yhteistyönä. Ensi vuonna järjestettävä lähetyskurssi on Evankeliumiyhdistyksen ensimmäinen uuden koulutussuunnitelman mukaisesti järjestettävä kurssi.
– Olin itse mukana suunnittelemassa kurssin sisältöjä. Kirkon ja eri järjestöjen edustajien muodostamat työryhmät laativat tavoitteita, toteuttamissuunnitelmia ja kurssisisältöjä. Kirkon lähetystyön keskus on selvästi ottanut nyt aktiivisemman roolin kirkon lähetystyön koordinoinnissa lähetysjärjestöjen kesken. Lähtökohtaisesti se on hyvä juttu, mutta aika näyttää, kuinka se tulee toimimaan seitsemän lähetysjärjestön kanssa, jotka ovat keskenään myös erilaisia, Evankeliumiyhdistyksen lähetysjohtaja Ville Auvinen avaa.
– Koulutussuunnitelmaa laadittaessa teimme tyonjaon, mitkä aiheet ovat lähetysjärjestön, mitkä kirkon vastuulla. Osa koulutuksesta toteutetaan niin, että mukana on myös seurakuntien työssä olevia. Tämä on myönteisesti vahvistanut ymmärrystä siitä, mitä seurakunnan ja lähetysjärjestön yhteistyö voi merkitä, Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Jaakko Rusama pohtii.
Koulutussuunnitelma käsittää 35 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden. Se tarkoittaa sitä, että sisältöä ja työtä on paljon. Koulutussuunnitelman mukaisesti järjestetyn lähetyskurssin laajuutta voi ymmärtää esimerkiksi vertaamalla sitä kokopäiväiselle korkeakouluopiskelijalle suositeltuun vuosittaiseen 60 suoritetun opintopisteen määrään. Työtunteina 35 opintopisteen kokonaisuus tarkoittaa laskennallisesti 945 työtuntia. Suuri osa lähetyskurssilla opiskelevista suorittaa opintonsa oman päivätyönsä ohella.
– Paketti on iso ja se vaatii sitoutumista koulutukseen. Niitä taitoja kuitenkin tarvitaan; koulutus on hyvin monipuolista. Työ on osoittanut, että pelkkä teologian opiskelu ei riitä lähetyskentällä työskentelyyn, sillä siellä tulee niin monenlaisia haasteita vastaan, niin työyhteisössä kuin toisten kulttuurien kanssa toimimisessakin, Auvinen toteaa.

Pala kerrallaan

Eräänä johtoajatuksena lähetystyöntekijöiden koulutuksen uudistuksessa oli kurssin joustava moduulirakenne.
– Kurssi on mahdollista suorittaa myös pidemmän ajan kuluessa moduuli kerrallaan, jos vuosi on liian tiukka aikaraja, Auvinen jatkaa.
Jokainen moduuli on viiden opintopisteen kokoinen. Kaikki kirkon kansainvälisen työn erityiskoulutuksen eli lähetyskurssin käyvät suorittavat viisi kaikille yhteistä moduulia sekä kaksi valinnaista.
Kaikille yhteiset moduulit käsittelevät kirkon missiota, Raamattua, rukousta ja spiritualiteettia, lähetystyön ammatillisia ulottuvuuksia, muuttuvaa uskonnollisuutta ja eri uskontojen kohtaamista sekä monikulttuurisessa ympäristössä työyhteisönä toimimista ja johtamista.
Valinnaisissa moduuleissa on tarjolla muun muassa luterilaisena muiden kristillisten uskontraditioiden keskellä toimimisen opiskelua sekä kunkin järjestön muotoiltavissa oleva järjestökohtainen moduuli.
– Kirkon lähetystyön keskus järjestää näistä moduuleista kaksi ja Evankeliumiyhdistys viisi. Moduulirakenne mahdollistaa sen, että voimme hyväksilukea myös toisen lähetysjärjestön kurssilla suoritetut moduulit, Pekka Jauhiainen selvittää.

Teksti julkaistu Sanansaattajassa 19/19.