Lähetit kiertävät kotimaassa

Sleyn lähetit kiertävät kotimaankaudella seurakunnissa. Millaisia nämä vierailut ovat lähettien näkökulmasta? 

Kotimaankausi tarkoittaa lähetystyöntekijöille ainakin runsasta matkustamista ja monenlaisten seurakuntalaisten kohtaamista.

Esimerkiksi Sleyn Viron-lähetti Kirsi Vimparilla on kuusi lähettäjäseurakuntaa: Hollola, Ikaalinen, Kokkolan suomalainen seurakunta, Lohtaja, Siilijärvi sekä Noormarkku.

– Pyrin käymään kaikissa, kunhan löytyy yhteistä aikaa seurakunnan kanssa, hän kertoo.

Keniassa työskentelevillä Anna-Liisa ja Paavo Markkulalla puolestaan on 13 omaa tukiseurakuntaa.

– Tänä kesänä olemme olleet lomalla, mutta kotimaankaudella olimme viimeksi viime kesänä. Silloin teimme yli 60 vierailua huhti-, touko- ja kesäkuun aikana, Markkulat kertovat.

– Lähettäjäseurakuntien lisäksi vierailimme seurakunnissa, jotka tukevat ”alaamme”: orpolapsityötä, kehitysvammaistyötä tai muuten Kenian-työtä. Teimme myös vierailuja seurakuntien ulkopuolelle, esimerkiksi kouluihin. Kohdattujen ihmisten ikähaitari olikin laaja: perhekerhon tuttisuista palvelutalon vanhuksiin, Anna-Liisa jatkaa.

Lähettäjäseurakuntien lisäksi lähetit vierailevat Sleyn jumalanpalvelusyhteisöissä. Sley edellyttää läheteiltä vähintään omien tukiseurakuntien kiertämistä kotimaankauden aikana, mikäli mahdollista.

– Olen pitänyt peukalosääntönä 20 tilaisuuden kiertämistä kuukaudessa, Anna-Liisa Markkula kertoo.

– Ennen tukiseurakuntamme olivat Espoosta Alavieskaan eli aika laajalta – nyt niitä riittää Espoosta Kemijärvelle, hänen miehensä Pauli Markkula täydentää.

Tilanteet vaihtelevat 

Lähetit voivat päätyä seurakuntavierailuilla hyvin erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin. Seurakuntien kontakteista riippuen ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi lähetystilaisuuksia, kouluvierailuja, rippileirejä, nuorteniltoja, messuja ja seuroja.

– Vierailujen ohjelma on useimmiten seurakuntalähtöistä ja vähintään näyttäytymistä jossakin seurakunnan tilaisuudessa. Monenlaista muutakin käyttöä voi olla, kuten rippikoulussa opettamista tai kouluvierailua. Eniten vierailusta saa irti, kun sitä pääsee suunnittelemaan etukäteen seurakunnan lähetyssihteerin kanssa, Vimpari kertoo.

– Olen kertonut työstäni ja elämästämme kuvin, sanoin ja videoin. Mukana kiertänyt vaimoni on myös kertonut terveisiään ja lapset laulaneet virttä 501, Keniassa työskentelevä Pauli Vanhanen sanoo.

Markkulat kehuvat vastaanottoa suomalaisissa seurakunnissa yllättävänkin lämpimäksi:

– Sanotaan, että kenialaiset ovat ystävällistä ja vieraanvaraista kansaa, mutta eivät suomalaiset heille juurikaan häviä!

Kouluissa Markkulat ja Vimpari ovat kohdanneet ihmisiä, joille lähetystyö on täysin vierasta ja ennakkoluuloja riittää. Toisaalta seurakunnissa tapaa Sley-aktiiveja, joille lähetys on sydämenasia ja jotka ovat todella kiinnostuneita työstä.

– Pidän kaikenlaisia vierailuja tärkeinä. Oma lähetyskipinäni syttyi juuri lähetin kouluvierailulta, joten vaikka joskus voi olla haastavaa, uskon, että vieraileminen myös kouluissa on tärkeää, Anna-Liisa kertoo.

– Vierailun onnistuminen on paljon seurakunnan lähetysihmisistä kiinni, mutta itsekin voi vaikuttaa paljon, Vimpari kuvailee, ja jatkaa:

– Pitää olla valmis sopeutumaan ja joustamaan ja tekemään monenlaisia juttuja. Joskus ohjelma selviää vasta sitä mukaa kun se tapahtuu.

Myös Markkuloilla ja Vimparilla on vierailuja varten käytössään helposti tilaisuuteen ja yleisölle sopivaksi muokattavissa oleva PowerPoint-show.

Kotiin kaivataan jo 

Vaikka kotimaankausi onkin monelle lähetille täynnä mukavia kohtaamisia ja oleilua Suomessa, koti-ikävää kentälle koetaan:

– Olen kaivannut kotiani ihan ensimmäiseksi. Kaipaan myös yhteisöjä joihin kuulun: ystäviä ja seurakuntaa. Menen hyvillä mielin takaisin, vaikka lähtö ei olekaan koskaan helppo. Vaikka Virossa onkin niin sanotusti lähellä, olen silti poissa ja toisessa maassa. Maantieteellinen etäisyys ei yksin vaikuta poissaoloon. Poissa on poissa, Kirsi Vimpari kuvailee lähtötunnelmiaan.

Haastatteluviikon lopulla kentälle palaavat Markkulat kertovat myös, että on mukavaa päästä takaisin Keniaan.

– Kyllä Suomessakin on kotoisaa, mutta koti on nyt Keniassa. Täällä kierretään koko ajan eikä ole paikkaa, johon pysähtyä pidemmäksi aikaa, Paavo sanoo.

– Työhön liittyviä viestejä on jo tullut, ikäviäkin asioita. Kyllä työ on jo taas mielessä, Markkulat lisäävät.

Pauli Vanhasta puolestaan odottavat kentällä uudenlaiset tehtävät:

– Saattaa olla tulossa muutto uuteen kaupunkiin tai maahan. Kotimaankausi oli kuitenkin leppoisa ja Suomessa kaikki meni hyvin. En ole ehtinyt kaivata Afrikkaa vielä, hän kertoo.

– Sleyn tekemä lähetystyö on samalla Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja sen paikallisseurakuntien työtä. Siksi aktiiviset ja toimivat suhteet lähettäjäseurakuntiin ovat elintärkeitä, lähetysjohtaja Ville Auvinen toteaa.