-
Connector.
Blogi
Lähellä mutta kaukana
03.04.2018
Nopea Skyliner-juna lähestyy Tokiota. Kurkistelen ulos ikkunasta. Edellisestä japaninmatkastani on melkein viisi vuotta aikaa, ja odotan kiinnostuneena, miltä Japani näyttää, tuntuu, tuoksuu ja maistuu pitkästä aikaa. Ensimmäinen vaikutelma on ahtaus. Talot, niin omakotitalot kuin kerrostalotkin ovat vieri vieressä toisissaan kiinni. Talojen välissä on kapeita kujia tai pieniä teitä. Autotkin ovat mahdollisimman pieneen tilaan mahtuvaa, lyttynokkaista mallia. Ihmisiä tuntuu olevan aivan liikaa.
Kun pääsen majapaikkaani Suomi-kirkolle, hiljenee kiihkeä elämänrytmi. En ole kaukana pääväylistä, mutta ympärillä on hiljaista ja rauhallista. Näillä kujilla pääsee lähelle ihmisten elämää. Kävelen kapeaa kujaa pienten omakotitalojen ohi. Tuossa setä hoitaa minipuutarhaansa eli muutamaa kukkaruukkua ja pientä luumupuuta. Tervehdimme toisiamme. Tuolta kuuluu pianon soittoa, tuon raollaan olevan ikkunan takaa veden loisketta. Siellä on joku kylvyssä. Ihmisten elämä on käsin kosketeltavan lähellä, kuitenkin maitolasin takana sopivan eristyksissä.
Tokiolaiset osaavat elää ahtaudessa niin, että häiritsevät toisiaan mahdollisimman vähän. Junissa seistään lähekkäin, mutta ei katsota toista kasvoihin eikä puhuta puhelimessa. Omakotitaloalueella naapurit tunnetaan ja yhteiset asiat hoidetaan, mutta muuten ihmisiä ei juuri päästetä sisälle omaan elämään. Samanlaista rajanvetoa on ehkä suhtautumisessa kristinuskoon. Ulkomaalaiseen lähettiin suhtaudutaan myönteisesti, esitteet ja kutsut otetaan vastaan, mutta kynnys kirkkoon on hyvin korkea.
Lähettimme Japanissa saavat jakaa Jumalan Sanaa monella tavalla erilaisille ihmisille. Päiväkodin hartaushetken kertomus ja Isä Meidän-rukous jäävät itämään niin lasten kuin heidän opettajiensakin sydämiin. Englannin piirin ja ruokapiirin lopussa pidetään pieni hartaushetki. Vanhuksen luona kotikäynnillä tutkitaan yhdessä Raamattua. Jumalanpalveluksissa opetetaan Jeesuksesta.
Lähetystyössä emme aina saa nähdä työmme tuloksia. Voimme vain kylvää Sanaa ja rukoilla, että joku kastelee kylvöksen, ja Jumala siunaa kasvun.
Jaa tämä artikkeli
Lisää artikkeleita:
- Millainen lähimmäinen minä olen? Juha Heinosen saarna Maata Näkyvissä -festareilla
- Rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja
- Japanin internetlähetystyön terveisiä
- Syksyn satoa
- Lähetyskenttien isät
- Puheenjohtajan ääni ratkaisi
- Mitä he sanoivat kun sinusta tuli kristitty?
- Kysymyksiä ja vastauksia
- Kirkolliskokous ja kirkon tärkein tehtävä
- Kiireinen kuukausi