Kulttuuri muovaa evankeliumia?

Karkun evankelisella opistolla vietettiin sunnuntaista tiistaihin Raamattu- ja lähetysteologisia päiviä. Luennoilla ja kanavissa tarkasteltiin ikuisen ja ajattoman evankeliumin ja erilaisten muuttuvien kulttuurien jännitettä teemalla ”Yksi Kristus – monta kulttuuria”.

Päivien pääpuhujana kuultiin sunnuntaina saksalaista Roger Ziegeriä. Zieger toimii saksalaisen lähetysjärjestö Lutherische Kirchenmissionin johtajana. Zieger on työskennellyt nykyisessä tehtävässään vuodesta 2010 alkaen ja on aiemmin toiminut mm. yli 10 vuotta maahanmuuttajatyössä entisen Neuvostoliiton alueelta saapuneiden siirtolaisten keskuudessa.

Zieger käsitteli luennossaan ”The Culture of the Gospel” kulttuurin ja evankeliumin julistamisen suhdetta kirkon historiassa ja nykyisyydessä. Zieger haastoi kuulijoitaan Lutherin suusta periytyneestä sananparresta ”tässä seison, enkä muuta voi”.

– Eihän vain ole niin, että todellisuudessa asianlaita on se, että ”tässä olen jumissa, enkä muuta voi”, Zieger kysyi.

Zieger herätti myös luentoyleisöään pohtimaan tämän ajan ihmisten perimmäisiä kysymyksiä.

– Olemme tottuneet ajattelemaan, että jokaisella ihmisellä jossain syvällä asuvat samat kysymykset kuoleman jälkeisestä elämästä ja Jumalan olemassaolosta. Mutta onko asia niin enää, Zieger aprikoi.

Timo Keskitalo luennoi maanantaina evankeliumin julistamisesta häpeän kulttuurissa. Esimerkiksi Lähi-idässä vallitsee kunnian ja häpeän kulttuuri. Monet länsimaiselle erikoiseltakin kuulostavat asiat voivat häpeäkulttuurin keskellä kasvaneessa ihmisessä herättää hyvinkin voimakasta häpeää. Kulttuurista käsin esimerkiksi synti käsitetään ja koetaan eri tavoin kuin länsimaille tyypillisestä syyllisyyden kulttuurista käsin. Eri näkökulmien ymmärtäminen avaa evankeliumista uusia näkökulmia länsimaalaisellekin ihmiselle. Keskitalo totesi, että Raamatussa Jeesus julistaa evankeliumia useasti nimenomaan häpeäkulttuurin raameissa.

Kulttuuri ja evankeliumi

Päivät päättyivät tiistaina paneelikeskusteluun aiheesta ”Miten evankeliumi muovaa kulttuuria ja kulttuuri evankeliumia?”

Paneelissa pohdittiin kristillisen uskon ja julistuksen sidonnaisuutta muun muassa ajanlaskun alun ajan Välimerta ympäröineeseen kulttuuriin, sekä kirkon historiassa esimerkiksi liturgiaan sitoutuneeseen kulttuuriainekseen. Panelistit Danielle Miettinen, Juha Heinonen, Pekka Huhtinen ja Harri Huovinen keskustelivat aiheesta monipuolisesti ja innostuneesti – puheenjohtaja joutui rajaamaan puheenvuoroja useaan otteeseen, jotta yleisö ja panelistit pääsivät reilun tunnin jälkeen päiväkahville.

Danielle Miettinen totesi, ettei kristittyjen tulisi aina lähtökohtaisesti tuomita uusia tapoja kontekstualisoida kristinuskoa, sillä esimerkiksi ”kristillinen jooga” hyödyntää ajallemme ja kulttuurillemme suosittua kieltä. Pekka Huhtinen pohti, josko ”kristillisen joogan” tapauksessa koko nimi tulisi vaihtaa, jotta sen vahvat itämaiset kulttuurisidonnaisuudet voisivat jäädä taa.

Niin ikään Harri Huovinen ja Juha Heinonen taittoivat peistä liturgian ja nykykulttuurin suhteesta.

– Usein sanotaan, että liturgia pitäis ottaa pois, koska sitä ei ole Raamatussa. Menkää messuun ja kuunnelkaa liturgiaa, mitä lauletaan ja rukoillaan, laskekaa, mikä siinä ei ole Raamatusta. Jos liturgia otettaisiin pois, Raamattua otettaisiin valtavasti pois, Huovinen totesi.

Heinonen kritisoi muodon ylivaltaa ohi viestin.

– Hirveän tärkeää on, että muoto ei saa liian isoa osaa. Niin alba kuin urutkin ovat välineitä. Ratkaiseva tekijä on sisältö, Heinonen paalutti.

– Jos saarna on hölynpölyä, kuten se on usein, silloin liturgia on korvaamattoman arvokas, huomautti Pekka Huhtinen sivusta.

– Liturgia ei ole syntiä, mutta ei sen puuttuminenkaan. Syntiä on, että vaaditaan jotain, mitä Raamattu ei velvoita, päätti Danielle Miettinen.

 Lisää Ziegeristä voit lukea Sanansaattajan laajasta päähaastattelusta lehden numerosta 19, joka ilmestyy 14. pv syyskuuta. 

Sanansaattaja-lehden voit tilata tästä.

Juttu päivitetty 21.8. klo 15:15: Ziegerin luentovideo lisätty