”…kuinka usko suhtautuu älylliseen toimintaan?”

Akateemisen maailman ja kristillisen median sekatyöläiseksi itseään kuvaileva Miikka Niiranen asustaa vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Hämeenlinnassa. Tällä hetkellä hän työstää väitöskirjaa luonnontieteen ja teologian suhteesta skotlantilaisen fyysikon ajattelussa sekä toimii kansainvälisen Veritas Forumin koordinaattorina Suomessa kristillisen opiskelijajärjestö OPKO:n työntekijänä.

Mikä on Veritas Forum?
Veritas Forum haluaa edistää yliopistoissa keskustelua elämän suurista kysymyksistä ja siitä, millä tavalla eri maailmankatsomukset ja uskonnot niihin suhtautuvat. Se on lähtenyt liikkeelle vuonna 1992 Harvardista Yhdysvalloista, missä jotkut professorit, opiskelijat ja oppilaitospastorit huomasivat, ettei näistä asioista enää akateemisessa maailmassa keskustella tarpeeksi.

Onko yliopistomaailmaan helppoa viedä kristillisiä teemoja keskusteltavaksi?
Se riippuu hyvin paljon keskustelun aiheesta. Koen, että esimerkiksi poliittisesti tulenaroista aiheista on tulehtuneen keskusteluilmapiirin vuoksi myös yliopistoissa vaikea järjestää keskusteluja. Tämä näkyy varsinkin Yhdysvalloissa, mutta jonkin verran myös Suomessa. Niihin kuuluvat esimerkiksi lähes kaikki seksuaalisuutta koskevat aiheet. Toisaalta taas vaikkapa kysymys siitä, miksi ihmiset edelleen uskovat Jumalaan, on saavuttanut suurta suosiota ympäri Suomea, mikä näkyy suosituimman YouTube-kanavamme videon katselukerroissa. Siinä aiheesta keskustelevat avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja dogmatiikan professori Miikka Ruokanen.

Millä tavoin Veritas Forumin kansainvälinen luonne näkyy työssäsi?
Olemme vahvasti kotimainen toimija, mutta samalla pidämme yhteyttä Bostoniin Veritas Forumin päämajaan ja jaamme tietoja omasta tilanteestamme ja tapahtumistamme muiden maiden foorumien järjestäjien kanssa. Lisäksi vaikkapa jonkin tunnetun yhdysvaltalaisen professorin lähtiessä Eurooppaan puhumaan yritämme järjestää hänelle tapahtumia monissa Euroopan maissa.

Mikä sinua motivoi tässä työssäsi?
Omankaan opiskelukokemukseni perusteella yliopistomaailmassa ei paljoa elämän suurista kysymyksistä ole keskusteltu. Se on mielestäni kummallista, sillä koko länsimainen yliopistolaitos on syntynyt kirkkojen vahvalla, ellei jopa yksinomaisella, tuella. Tahdon edistää ajattelua kristillisen uskon suhtautumisesta korkeaan älylliseen toimintaan ja elvyttää kristillistä älyllistä kulttuuria. Tänään sen täytyy tapahtua yhteistyössä muidenkin maailmankatsomusten kanssa, sillä emme enää elä Suomessa kristillisessä yhtenäiskulttuurissa.

Teksti julkaistu Sanansaattajassa 4/19.