Kristuksen ruumis ja veri – ihmisen ensimmäinen ateria Kuussa

Kilpajuoksu Kuun pinnalle päättyi 1969 Yhdysvaltojen voittoon. Apollo 11 -ohjelman Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat 20.7. ensimmäisinä ihmisinä vieraalle taivaankappaleelle. Ensimmäinen Kuun pinnalla nautittu ruoka ja juoma olivat kristillinen ehtoollisen sakramentti. 

Heinäkuun 20. päivänä tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun ihminen ensimmäisen kerran saapui vieraan taivaankappaleen pinnalle. Neil Armstrongiin ja Edvin ”Buzz” Aldriniin henkilöityi kylmän sodan aikainen Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisen avaruuskamppailun huipennus. Presidentti John F. Kennedyn syyskuussa 1962 antama uhmakas lupaus oli toteutettu ja Yhdysvallat olivat vieneet ihmisen elossa Kuun pinnalle vuosikymmenen loppuun mennessä.

Neil Armstrongin ensimmäiset sanat Kuun pinnalta ovat jääneet läntisen kulttuuripiirin yhteisölliseen muistiin: pieni askel ihmiselle, suuri ihmiskunnalle.

Julkisuudessa on jäänyt vähemmälle huomiolle ihmisen ensimmäiset ruoka ja juoma Kuun pinnalla. Ne olivat ehtoollisaineet: Kristuksen ruumis ja veri. 

Pastorin ja lääkärin luvalla

Muutamien muidenkin astronauttien tavoin Buzz Aldrinin kotiseurakunta oli Houstonin Websterin presbyteeriseurakunta. Vain muutamaa viikkoa ennen Saturn V -raketin laukaisua Buzz Aldrin keskusteli seurakuntansa pastorin kanssa, olisiko hänen mahdollista nauttia ehtoollista Kuussa. 

– Ajattelin, että se kuvastaisi sitä, että ihmisen kurkottaessa yhä kauemmas universumiin, on Jumala läsnä myös siellä. NASA-ohjelmassa meitä oli monia, jotka uskoivat, että se mitä me olimme tekemässä, oli osa Jumalan ihmistä koskevaa ikiaikaista suunnitelmaa, Buzz Aldrin itse kertoo kirjoituksessaan Guideposts-lehdessä 1970-luvulla.

Myöhemmin vuonna 2009 kirjoittamassaan toisessa omaelämäkerrassaan Magnificent Desolation Aldrin lisää halunneensa tehdä jotain samankaltaista kuin Kristoffer Kolumbus ja muut löytöretkeilijät, kun he olivat rantautuneet ensimmäistä kertaa ”uuteen maailmaan”.

Websterin presbyteerikirkon pastori Dean Woodruff selvitti kirkon yleiskokouksen edustajalta, oliko teologisesti mahdollista, että seurakuntalainen jakaisi itselleen ehtoollisen tällaisessa erikoistilanteessa. Yleiskokous antoi luvan nopeasti. 

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Aldrin aikoi perheensä kanssa osallistua kotikirkossaan jumalanpalvelukseen juuri ennen Apollo 11 -avaruusohjelman huipennusta: kuulentoa. Lennosta vastaava lääkäri kuitenkin kielsi Aldrinilta osallistumisen suuriin yleisötapahtumiin, kuten jumalanpalveluksiin, tautien tartuntavaaran vuoksi. Lääkäri suostui pastori Woodruffin ehdotukseen pienestä yksityisestä ehtoollisjumalanpalveluksesta.

Kaksi viikkoa ennen kuulentoa Aldrin saapui vaimonsa ja vanhimman poikansa kanssa kirkkoon seurakunnan yhteisen aamujumalanpalveluksen jälkeen.

– Alttarilla oli kaksi ehtoollisleivän palaa, yksi jaettavaksi silloin ja toinen kahden viikon päästä. Vieressä oli kaksi pikaria, pienempi niistä oli se, jonka saisin vietäväksi Kuuhun, Aldrin kirjoittaa Guideposts-lehdessä. 

Aldrin myös kirjoitti paperille yhden jakeen Raamatusta. Johanneksen evankeliumin viidennentoista luvun jae viisi ja siunatut ehtoollisaineet olivat Buzz Aldrinin vähäisten henkilökohtaisten tavaroiden joukossa, kun Saturn V -kantoraketti kiihdytti kolme astronauttia matkalle kohti Kuuta 16. heinäkuuta 1969.

Adrenaliini virtaa

Kolmas astronautti Mike Collins jäi komentomoduuliin kuun kiertoradalle ja Neil Armstrong sekä Buzz Aldrin laskeutuivat kuun pinnalle kuumoduulilla.

– Laskeutuminen Kuuhun ei ole aivan samanlainen juttu, kuin saapuminen isoäidin luo kiitospäivän viettoon. Et voi vain hypätä kuumoduulista ulos heti moottorin sammuttua ja huutaa ”Täällä me olemme”, Aldrin kirjoittaa elämäkerrassaan. 

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Armstrongin ja Aldrinin oli tarkoitus viettää kuumoduulissa seitsemän tuntia ruokaillen, leväten ja nukkuen heti kuuhun laskeutumisen jälkeen. Edessä oleva kävely kuun pinnalla tulisi vaatimaan voimia. Lennonjohto oli  jo ilmoittanut medialle, että seuraaviin tunteihin ei olisi luvassa uutisoitavaa, mutta Aldrin kirjoittaa, että tuolloin ajatuskin levosta tuntui mahdottomalta adrenaliinin virratessa suonissa. Silloin hän päätti toteuttaa suunnitelmansa.

– Ennen ruokailulle ja levolle varattua aikaa kurotin käsiini henkilökohtaiset tavarani sisältäneen pakkauksen. Purin ehtoollisaineet paketeistaan, ja laitoin ne yhdessä raamatunjakeen kanssa pienelle pöydälle lentoa ohjanneen tietokoneen eteen. Sitten otin yhteyden Houstoniin lennonjohtoon, Aldrin kertoo.

Ehtoollinen Kuussa

– Houston, tässä puhuu Kotka. Haluaisin pyytää muutaman hetken hiljaisuutta. Toivon, että jokainen kuulolla oleva, missä tai kuka hän onkaan, hiljentyisi hetkeksi miettimään muutaman menneen päivän tapahtumia ja kiittämään niistä omalla tavallaan, Aldrin totesi radioon. 

Aldrin kirjoittaa vuoden 2009 omaelämäkerrassaan halunneensa kertoa ehtoollisen sakramentista radiossa. Hän oli kuitenkin ennen lentoa keskustellut aikomuksistaan jo varhaisissa Mercury-ohjelmissa mukana olleen astronautti Donald Slaytonin kanssa. 

Slayton oli kehottanut häntä nauttimaan ehtoollista, mutta pitämään julkisen puheensa vain yleisemmällä tasolla. Taustalla oli se, että NASA oli tuolloin osallisena aiheeseen liittyvässä avoimessa oikeusjutussa. 

Tunnettu ateisti Madalyn Murray O’Hair, jota Aldrin vuoden 1973 elämäkerrassaan kutsuu ”juhlituksi uskonnon vastustajaksi”, syytti NASA:a perustuslain kirkon ja valtion eroa koskevan osan rikkomisesta. Syytös kohdistui siihen, että Apollo 8 miehistö oli jouluna lukenut Kuun kiertoradalla luomista koskevan kappaleen Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Syyte kaatui myöhemmin oikeuskäsittelyssä.

– Radioyhteyden katkettua avasin pienet muovipakkaukset, joissa leipä ja viini olivat. Kuun vähäisessä painovoimassa viini valui hitaasti ja kauniisti pikariin. Oli jännittävää ajatella, että ensimmäinen koskaan Kuun pinnalla kaadettu neste ja ensimmäinen siellä syöty ruoka olivat ehtoollisaineet, Aldrin muistelee Guideposts-lehden kirjoituksessaan.

”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.” (Joh 15:5) Nämä sanat Buzz Aldrin oli kirjoittanut pienelle kortille, joka hänellä oli ehtoollisaineiden ohessa mukanaan.

– Luin raamatunjakeen samalla kun nautin leivän ja viinin, ja rukoilin hiljaa tehtävämme puolesta. Neil [Armstrong] seurasi kunnioittavasti hiljaa vierestä, mutta ei kommentoinut asiaa mitenkään, Aldrin kertoo kirjassaan.

Vuosipäivää juhlitaan edelleen

Vuonna 1973 julkaistussa ensimmäisessä elämäkerrassaan Aldrin ei ota kantaa ehtoollisensa herättämiin reaktioihin, mutta 36 vuotta myöhemmin vuonna 2009 hän tarkastelee asiaa laajemmin.

– Siitä huolimatta, että minulle se oli syvällisesti merkityksellinen kokemus, olihan se kristillinen sakramentti, olimme me kuitenkin tulleet Kuuhun koko ihmiskunnan nimissä, olivatpa he sitten kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, agnostikkoja, animisteja tai ateisteja. Mutta tuolloin en voinut kuvitellakaan parempaa tapaa tunnustaa Apollo 11 -kokemuksen suuruus, kuin kiittää siitä Jumalaa, Aldrin kirjoittaa elämäkerrassaan.

– Toivoin, että ihmiset pitäisivät koko tapahtuman mielessään ja näkisivät pienten yksityiskohtien ja teknisten saavutusten tuolla puolen syvemmän merkityksen – haasteen ja ihmisen tarpeen tutkia kaikkea mikä on yllämme, allamme tai jossain tuolla kaukaisuudessa, hän jatkaa. 

Aldrin kirjoitti ensimmäisestä Kuussa nautitusta ehtoollisesta avoimesti Guideposts-lehdessä 1970-luvulla, sekä molemmissa omaelämäkerroissaan, mutta virallisesti NASA ei ole ihmisen ensimmäistä ateriaa vieraan taivaankappaleen pinnalla koskaan nostanut suuremmin esille. 

Houstonissa sijaitsevan Websterin presbyteerikirkon kirkkovuoteen kuuluu kuitenkin edelleen eräs erityinen päivä. Tämänkin vuoden heinäkuun 21. päivänä kirkossa vietetään jälleen ensimmäisen Kuussa nautitun ehtoollisen vuosipäivää.

Vaikka Apollo-ohjelman päätyttyä ihminen ei ole vielä Kuun pinnalle palannutkaan, on ehtoollista vietetty avaruudessa usein Buzz Aldrinin jälkeenkin. Catholic News Service -verkkolehti uutisoi heinäkuussa 2016 kansainvälisellä avaruusasema ISS:llä asuneen katolilaisen astronautti Mike Hopkinsin saaneen mukaansa siunattuja ehtoollisleipiä koko 24 viikon tehtävänsä ajaksi – yhden joka sunnuntaille. 

Jutussa käytetyt lähteet:

• Aldrin Edvin, Warga Wayne: Return to Earth. Random House, 1973
• Aldrin Edvin, Abraham Ken: Magnificent Desolation. Harmony Books, 2009
• Aldrin Edvin: Apollo 11: Buzz Aldrin on Communion in Space. Guideposts-aikakauslehti 1970. Uudelleenjulkaistu 2014. Viitattu 17.7.2019 (https://www.guideposts.org/better-living/life-advice/finding-life-purpose/apollo-11-buzz-aldrin-on-communion-in-space)
• Sadowski Dennis: For Catholic astronauts, flying to space doesn’t mean giving up the faith. Catholic News Service -verkkosivusto 4.7.2016. Viitattu 17.7.2019 (https://www.catholicnews.com/services/englishnews/2016/for-catholic-astronauts-flying-to-space-doesnt-mean-giving-up-the-faith.cfm)