Korkeaa teknologiaa ja shamanismia

Helmikuussa Pyeongchangissa järjestettävät 23. talviolympialaiset ja Korean niemimaan poliittisesti jännittynyt tilanne ovat pitäneet Etelä-Korean jatkuvasti otsikoissa. Kristillinen kirkko elää maassa shamanismin paineessa.

Modernin ja tekniikkaorientoituneen Etelä-Korean hengellistä kenttää hallitsee shamanistinen uskonto Sindo. Maan väestöstä 15 prosenttia pitää itseään ateisteina, mutta yli puolet väestöstä ei kuulu mihinkään rekisteröityneeseen uskontoon. He ovat pääasiassa Sindolaisia. Kristittyjä Etelä-Koreassa on 27,6 prosenttia väestöstä – heistä noin kaksi kolmannesta protestantteja ja loput roomalaiskatolilaisia.

Kristinusko tuli Korean niemimaalle 1600-luvun alussa jesuiittalähetystyön myötä, mutta Korean kristittyjä vainottiin laajassa mittakaavassa ensimmäisen kerran jo 1700-luvun puolivälissä. Ensimmäiset protestanttiset kirkot perustettiin Koreaan 1800-luvun lopulla.

Nykyisen Pohjois-Korean alueella sijaitsevassa Pjongjangin kaupungissa oli 1900-luvun alkupuolella niin paljon kirkkoja, että sitä on kutsuttu ”Idän Jerusalemiksi”. Kristityn Kim Il-sungin omaksuttua marxilaisen ajattelun vuoteen 1929 mennessä muuttui linja kriittiseksi kristinuskoa kohtaan. Korean sodan jälkeen kristittyjen määrä lähti Etelä-Koreassa nousuun ja Pohjois-Koreassa jatkuivat vainot.

Tänään Etelä-Korea on vauras talousmahti. Erityisesti teknologiateollisuuden brändit kuten Samsung, LG, Hyundai ja Kia ovat tunnettuja kautta maailman. Bruttokansantuotetta vertailtaessa Etelä-Korea jättää taakseen muun muassa Venäjän ja Espanjan.

Etelä-Korean luterilainen kirkko

Amerikkalainen Missouri-synodi aloitti lähetystyön Koreassa jo vuonna 1958. Itsenäinen Korean luterilainen kirkko perustettiin vuonna 1971. Tänä päivänä Korean luterilaisella kirkolla on viisikymmentä seurakuntaa, kuusikymmentä pastoria ja noin viisituhatta jäsentä.

Korean luterilainen kirkko on panostanut koulutukseen. Kirkon yhteydessä toimii Luther-yliopisto ja -seminaari, joka kouluttaa luterilaisia teologeja ja pastoreita toimimaan paitsi Etelä-Koreassa, myös kaikkialla Aasiassa.

Korean luterilaisella kirkolla ei ole piispaa, vaan kirkkoa johtaa nelivuotiskausille valittava presidentti. Tämä juontuu Missouri-synodin varhaisista teologisista ratkaisuista jättää elinikäinen piispanvirka väärinkäytösten vuoksi pois ja korvata se määräaikaisille kausille valittavalla kirkon johtajalla – presidentillä. Korean luterilaisen kirkon presidentti vaihtui viime vuoden marraskuussa. Uusi presidentti, pastori Young-suk Jin valmistui maisteriksi kirkon seminaarista vuonna 1990.

Sleyn työ Etelä-Koreassa

Vuonna 1985 Evankeliumiyhdistys solmi yhteistyösopimuksen Korean luterilaisen kirkon kanssa. Sley on tukenut taloudellisesti Korean luterilaisen kirkon tavoittavaa työtä sekä työntekijäkoulutusta.  Evankeliumiyhdistyksellä on mahdollisuus lähettää Korean luterilaiseen kirkkoon lähetystyöntekijä, mutta vielä tätä ei ole päästy hyödyntämään.

Vuonna 2013 Evankelisten opiskelijoiden aktiomatka suuntautui Etelä-Koreaan, ja kirkon johtavia pastoreita vieraili Evankeliumijuhlassa Virroilla 2016.

Teksti julkaistu Sanansaattajassa 3/18.