Kansalaiset, Jumalan siunausta

Presidentinvaaliin osallistuvien ehdokkaiden joukosta löytyy hyvin erilaisia poliittisia mielipiteitä, mutta valtaosa heistä kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Koettu uskonnollisuus ja Jumalan siunauksen toivottaminen uudenvuoden puheessa jakavat ehdokasjoukkoa.

Vuonna 2018 tasavallan presidentti valitaan yhteensä kahdeksan henkilön joukosta. Suurpuolueista ainoastaan Kokoomus on jättänyt asettamatta omaa ehdokasta ja seisoo valitsijayhdistyksen kautta vaaliin osallistuvan Sauli Niinistön takana. Vaalin sukupuolijakauma on kohtalaisen tasainen. Kahdeksassa ehdokkaassa on kolme naista ja viisi miestä. YLE:n laatiman kyselyn pohjalta ehdokkaat ovat keskimäärin melko uskonnollinen joukko.

Nollasta kymmeneen laaditulle asteikolle SDP:n Tuula Haatainen ja RKP:n Nils Torvalds ovat asettaneet itsensä asteikon matalimmille sijoille. Haatainen arvioi uskonnollisuutensa numerolla kaksi ja Torvalds numerolla kolme. Suurempi rypäs ehdokkaita löytyy hieman asteikon puolivälin yläpuolelta. Vihreiden Pekka Haavisto, Keskustan Matti Vanhanen ja valitsijayhdistyksen kautta vaaliin osallistuva Paavo Väyrynen ovat valinneet uskonnollisuutensa asteikon kuudennelta sijalta.

Niin ikään valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö ja Vasemmiston Merja Kyllönen sijoittavat itsensä asteikon ylempään osaan kahdeksikon kohdalle. Korkeimmaksi oman uskonnollisuutensa on arvioinut Perussuomalaisten Laura Huhtasaari valiten yhdeksikön uskonnollisuuttaan kuvaamaan.

Valtaosa kuuluu ev.lut. kirkkoon

Rekisteröidyistä uskonnollisista yhteisöistä presidentinvaaliin osallistuvien ehdokkaiden joukosta löytyy ainoastaan Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia ehdokkaita. Kahdeksasta ehdokkaasta vain kolme, Nils Torvalds, Merja Kyllönen ja Laura Huhtasaari, eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhteisöön.

Ehdokkaan oma uskonnollisuus ei näytä vaikuttavan hänen evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön kuulumisen todennäköisyyteen. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia löytyy niin itsensä enemmän kuin vähemmänkin uskonnolliseksi kokevien joukosta. Niin edelleen ehdokasjoukon itsensä uskonnollisimmaksi kokeva Huhtasaari ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, tai mihinkään muuhun rekisteröityyn uskonnolliseen yhteisöön.

”Amerikkalainen tapa”

Kysymyksessä tasavallan presidentin uudenvuoden puheen päättämisestä Jumalan siunauksen toivotukseen ehdokasjoukko jakaantuu tasan puoliksi.

– En itse koe, että tunnustuksellinen siunauksen toivottaminen sopii minun suuhuni, SDP:n Tuula Haatainen kommentoi YLE:n kyselyssä.

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja vertailuluvulla 6 omaa uskonnollisuuttaan arvioiva Vihreiden Pekka Haavisto kertoo, että hän presidenttinä käyttäisi tervehdystä, joka on neutraali kaikille uskontokunnille ja niihin kuulumattomille. Kuitenkin sellaisissa tilaisuuksissa, joissa uskonnollinen vakaumus on vahvasti läsnä, kuten kirkon tilaisuuksissa, Haavisto kertoo toivottavansa mielellään ”Korkeimman siunausta”.

– Uskonnon harjoittaminen tai uskonnottomuus on kunkin kansalaisen yksityisasia, perustelee Vasemmistoliiton Merja Kyllönen ratkaisuaan olla toivottamatta Jumalan siunausta mahdollisesti presidenttinä toimiessaan.

RKP:n Nils Torvalds ei toivottaisi siunausta ja toteaa YLE:lle sen olevan amerikkalainen tapa, joka ”ei itse asiassa kuulu suomalaiseen perinteeseen”.

Vuodesta 1935 alkaneesta tasavallan presidentin uudenvuodenpuheesta eteenpäin vuosina 1956–1994 ei siunauksen toivotusta kuultu, kuten ei myöskään presidentti Tarja Halosen kausilla.

Siunaukseksi kääntynyt takki

Positiivisen kannan uudenvuoden puheen päättämiseen siunauksen toivotuksella ottivat Keskustapuolueen Matti Vanhanen, valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen, valitsijayhdistyksen Sauli Niinistö ja Perussuomalaisten Laura Huhtasaari.

– Kyllä. Vain silloin, kun se sopii puheen sisältöön ja tilanteeseen, Vanhanen totesi.

Väyrysen osalta mieli on tässä asiassa muuttunut. Vuoden 2012 presidentinvaalissa Väyrynen ei pitänyt siunauksen toivottamista aiheellisena, mutta nyt hän lupasi Jumalan siunausta toivottavansa ja kommentoi kristinuskon olevan osa suomalaista kulttuuria, ”jolla on yhä edelleen tärkeä paikka suomalaisten elämässä.”

Istuva presidentti odotetusti otti myönteisen kannan siunauksen toivotukseen, kuten hän on toimikaudellaan tehnytkin.

– Kyllä. Olen toivottanut uudenvuoden puheessani suomalaisille Jumalan siunausta ja teen niin jatkossakin mikäli minut valitaan, Sauli Niinistö kertoi YLE:n kyselyssä.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ei kommentoinut myönteistä kantaansa.

Ehdokasjoukko – ajankuva?

Suomen kristillisen kentän hajaantuminen näkyy myös presidenttiehdokkaiden hengellisyyden, kirkkoon kuulumisen ja Jumalan siunauksen toivottamisen välisiä suhteita vertailtaessa.

Ehdokkaan kokemalla omalla uskonnollisuudella ja uskonnolliseen yhteisöön (kuten Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon) kuulumisella ei näy suoraa verrannollisuutta.

Suomalainen kulttuuri, jossa oman uskonnollisen vakaumuksen julkituomista ei pidetä neutraalina toimintana näkyy myös kyselyn tuloksissa. Sellaistenkin ehdokkaiden joukossa, jotka eivät Jumalan siunausta toivottaisi, on itsensä huomattavan uskonnoliseksi kokevia ihmisiä, kuten vasemmiston Merja Kyllönen.

Juttua korjattu 26.1.2018 klo 13:05. Toisen kappaleen toisessa virkkeessä Tuula Haatainen ja Merja Kyllönen olivat menneet sekaisin.

Lue lisää Sanansaattajasta 2/18.