Ilosanoma koko kansalle

Monissa hiippakunnissa ja seurakunnissa on muutamien vuosien ajan ryhdytty aktiivisesti käyttämään Ihminen360- segmentointia kehittämistyön tueksi. Se lupaa tarjota ”ainutlaatuista kohderyhmätietämystä ja ihmisymmärrystä”. Kirkollisella taholla lupaukset ovat vielä kunnianhimoisemmat: segmentointi ”pitää sisällään näkemyksen siitä, mikä on kunkin jäsenen suhtautuminen kirkkoon, jäsenkokemus ja miten sitä tietoa evankelis-luterilainen kirkko ja seurakunnat pystyvät toiminnassaan hyödyntämään”. Ja lopputulos auttaa ”laadukkaisiin kohtaamisiin”. Näin toivotaan saatavan tietoa siitä, mitä ihmiset ehkä ajattelevat ja miten he toimivat. Tosin segmentoinnissa mm. postinumeroiden mukaan jaottelu ei ole aina toiminut suhteessa seurakuntien maantieteellisten rajojen kanssa.

Väestöryhmien segmentointi on toteutettu jakamalla kirkon ja seurakuntien kannalta ihmiset neljään ryhmään: irralliset, maltilliset, avomieliset ja uskolliset. Painopisteenä ovat olleet maltilliset. Tähän liittyy haasteita. Esimerkiksi sen Jumalan lähetyksen kannalta, jota seurakunnissa toteutetaan rukouksin, käytännön toimin ja taloudellisen tuen muodossa, maltillisiksi kuvattu ihmisryhmä ei ehkä ole se aktiivisin ryhmä. Sen sijaan ryhmä ”uskolliset” lienee se joukko, joka kantaa ja tukee juuri lähetystyötä. Heille kirkon ydinsanoma ylösnousseesta Kristuksesta ja sen jakamisesta on yleensä selvä.

Olen pohtinut sitä, mitä tarkoittaa ja mihin perustuu se, kun Ihminen360 -ohjelma ilmoittaa, että ”eri toimialoille kohdistetut segmenttivalikoimat on kehitetty aidon ihmisymmärryksen ja tutkimusprosessin pohjalta”. Aika hurja väite aidon ihmisymmärryksen hahmottamisesta. Tuskin ihmismieltä voi niin kategorisesti ilmoittaa ymmärtävänsä.

Ihmisen pään sisälle menemistä pyrkii hahmottamaan myös Maahanmuuttovirasto (Migri), joka ilmoittaa selvittävänsä haastatteluissaan ja todella haastavien kysymyspatteristojen avulla kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden ”aitoa vakaumusta”. Tämä on jälleen ihmiselle varsin haastava tehtävä, jonka käsittääkseni tietää vain Jumala yksin.

Molemmissa tapauksissa tarvitaan paljon tietoa ja ymmärrystä. Jos toinen niistä puuttuu, silloin tuijotamme helposti vain numeroita, keskimääräisiä tuloksia tai gallup-tuloksia.

Kristillinen seurakunta julistaa samaa sanomaa tuhansin eri tavoin kaikille ketään erottelematta. Lähetys ja evankelioiminen on se, miten seurakunta elää, ei vain jokin toimintamuoto. Kirkko elää toteuttamalla elämässään Jumalan lähetystä ja Kristuksen kirkolleen antamaa tehtävää.

Adventti tarkoittaa Herran tulemisen muistamista. Se toistuu vuosittain ja siihen liittyy useissa kirkoissa adventtipaasto. Ja sillä taas ei ole oikeastaan mitään tekemistä ruokapaaston kanssa. Riippumatta ponnisteluistamme tai niistä huolimatta ilosanoma saa koskettaa jokaista. Se tapahtuu aidosti niin, että kristityt todistavat elämällään olevansa kristittyjä.

Teksti julkaistu Sanansaattjassa 50/17.