Ilmaiseksi!

Esittelin tänään kirkkoa Rakveren ammattikoulun matkailun opiskelijoille. Kirkon ohi kävellyt nainen huomasi avoimen oven ja pistäytyi sisään kysyen, saako kirkkoa tulla katsomaan. Opiskelijaryhmän lähdettyä jäin hetkeksi juttelemaan tämän naisen kanssa. Selvisi, että hän oli vastikään muuttanut kaupunkiin, ja oli kiinnostunut siitä, saisiko hänkin tulla kirkkoon jumalanpalvelukseen tai konserttiin ja onko se ilmaista. Toivotin hänet ilman muuta tervetulleeksi ja kerroin, että kaikki saavat tulla eikä ovella kysellä seurakunnan jäsenkirjaa. 

Jo kerran lähdettyään nainen palasi vielä takaisin varmistamaan, että ihanko varmasti kirkkoon saa tulla ilmaiseksi. Ja yhtä moneen kertaan, kuin hän sitä kysyi, vahvistin, että jumalanpalvelukseen tosiaan saa tulla ihan ilmaiseksi ja useimpiin konsertteihin myös. Nainen lähti iloisena jatkamaan matkaa seurakunnan lehti mukanaan, ja minä jään odottamaan, näenkö hänet vielä uudestaan.

Tuo lyhyt kohtaaminen jäi mietityttämään. Tähän aikaan vuodesta kirkon ovet eivät yleensä ole päivisin avoinna vaan ainoastaan tilaisuuksien aikaan. Oliko siis hyvää tuuria, että nainen sattui kulkemaan ohi juuri sen puolen tunnin aikana, kun ovi oli tänään auki? Eiköhän Jumalalla ollut kuitenkin sormensa pelissä tämän aikataulutuksen kanssa. En tiedä, jäikö opiskelijaryhmälle kirkosta mitään mieleen, mutta voihan myös olla, että Jumala lähetti heidät tutustumisretkelle avatakseen kirkon oven.

Ja kuinka hienoa olikaan saada kertoa, että kirkkoon saa tulla ja saa tulla ilmaiseksi. Eikä se ole edes vielä kaikki. Kirkossa saamme julistaa evankeliumia, joka on meille ilmainen. Meidän ei tarvitse tehdä itseämme kelvollisiksi Jumalalle eikä ansaita Hänen rakkauttaan. Saamme vain ottaa lahjan vastaan – pelastuksen, anteeksiannon, hyvän omantunnon, rauhan, ilon ja ikuisen elämän. Me saamme sen kaiken ilmaiseksi, sillä Jumala maksoi siitä kalliin hinnan. Jeesus maksoi ristinpuulla pääsymaksun meidän jokaisen puolesta. Ovi Jumalan luokse on auki. Eikä tämä sanoma vanhene. Yhä tänäänkin ihmisten sydämet kaipaavat kuulla sitä. Yhä tänäänkin Jumala ottaa kiinni, vaikka vain yhdestä ihmisestä kaupungin kadulla, ja kertoo: ”Tämän kaiken haluan sinulle lahjoittaa.”

– Rukoilemme yhä useammalle rohkeutta astua kirkon ovesta sisään.

– Rukoilemme, että jokaisesta kirkosta saisi kaikua kirkkaana sanoma armosta, joka on meille ilmainen.

– Rukoilemme seurakuntalaisille rohkeutta kutsua ja rakkautta ottaa vastaan.

– Kiitämme, että Jumala yhä tänäänkin koskettaa sydämiä ja herättää uskoa.