”Golgata, kadotettu
Golgata”

Ehkä kuuluisin Kristuksen kärsimystiestä kertova musiikkiteos, Bachin Matteus-passio, puhuttelee kolmensadan vuoden takaa kuulijaa tässä ja nyt. Bachin musiikki ja teoksen erityinen rakenne koukuttavat kuulijan mukaansa niin, että hän tajuaa olevansakin itse tarinassa.

Kristuksen kärsimystarina on puhutellut eri alojen taiteilijoita jo vuosisatojen ajan. Musiikin saralla ehkä kaikkien aikojen merkittävimmän teoksen kärsimystiestä on koostanut Johan Sebastian Bach (1685–1750), barokkiajan säveltäjä ja urkuri. Tämä on 1720-luvulta peräisin oleva Matteus-passio, jossa Matteuksen evankeliumin kertomus Jeesuksen tiestä ristille on tuotu musiikin kielelle. 

Kolmesataa vuotta myöhemmin passion musiikki koskettaa kuulijaa yhä. Pääsiäisen aikaan sitä esitetään myös ympäri Suomen, isoimmissa kaupungeissa. Jotta tämä kolmetuntinen teos voitaisiin esittää, vaaditaan kuitenkin 40-päinen orkesteri kuoroineen ja kuusine solisteineen. Kapellimestari Juhani Lamminmäelle Bachin Matteus-passio on tullut hyvin tutuksi. Hän on johtanut teosta 24 kertaa. 

– Bachin Matteus-passio on musiikillinen ja teologinen kate­draali. Se tuo terveiset 1720-luvulta puhutellen nykypäivänkin kuulijaa, ja on vieläkin täysin ylittämätön lajissaan, Lamminmäki kuvailee.

Matteus-passio kuvaa pääsiäisen tapahtumia Matteuksen evankeliumin lukujen 26–27 mukaan. Olennaista teoksessa on Lamminmäen mukaan kutakin tapahtumajaksoa seuraava, solistin laulama aaria sekä useimmiten jakson päättävä koraali eli virsi, jonka kuoro laulaa. Näissä piilee myös teoksen salaisuus. 

– Yleensä, kun on tietystä asiasta kertova teos, niin keskitytään tapahtumien kuvailuun. Bach on kuitenkin vienyt tämän pidemmälle. Aariat ja koraalit ovatkin kuulijan näkökulmasta niin, että kuulija ymmärtää olevansakin itse tässä mukana. Näin välittyy, että ei ole kyse vain menneistä tapahtumista, vaan ne ovat läsnä tässä ja nyt.

Vaikka aarioiden ja koraalien luoma tunnelma on teoksessa pääosassa, passiossa on kuitenkin kaksi merkittävää roolia: evankelista Matteus kertojana sekä tietenkin itse Kristus.

– Evankelista vie tarinaa eteenpäin puhelaulunomaisesti resitoiden, urun ja sellon säestäessä. Hänen repliikkinsä ovat suoraan evankeliumin tekstiä. Jeesuksella on aika vähän laulettavaa, mutta hän on aina läsnä. Bach on värittänyt roolin sillä tavalla, että kun Jeesus laulaa, häntä säestääkin koko jousiorkesteri. Se on ikään kuin taivaallinen sädekehä Jeesuksen ympärillä, Lamminmäki selittää. 

Matka kohti ristiä

Matteus-passion kerronta alkaa Jeesuksen Betaniassa lausumasta ennustuksesta: ”Kahden päivän kuluttua, niin kuin tiedätte, on pääsiäinen. Silloin Ihmisen Poika luovutetaan ristiinnaulittavaksi.” Tästä alkaa matka kohti ristiä. Bachin musiikki kuljettaa kuulijan kiirastorstain ja pitkäperjantain tapahtumiin mukaillen tekstin tunnelmaa ja sävyjä. 

– Bachin hieno musiikki ja teoksen erityinen rakenne koukuttavat kuulijan mukaansa. Lutherin kolmijakoa noudattaen jaksoissa nousee esiin syntien tiedostaminen, niiden tunnustaminen ja heti uskon vahvistaminen rakkaudella ja Kristuksen armolla. 

Betaniasta matka jatkuu Jerusalemiin ja Öljymäelle, ja siirrytään torstai-illan tapahtumiin. Jeesus asettaa ehtoollisen ja ennustaa Juudaksen kavalluksen: ”Totisesti: yksi teistä on kavaltava minut.” 

– Bach ottaa taidokkaasti tekstin eri painotukset ja sävyt huomioon. Esimerkiksi, kun aterian jälkeen opetuslapset siirtyvät Öljymäelle, samalla musiikissa on ylöspäin nouseva sävelkulku. 

Öljymäellä Jeesus ennustaa opetuslasten luopumuksen: ”Tänä yönä te kaikki luovutte minusta, sillä on kirjoitettu: ’Minä lyön paimenen maahan, ja lauman lampaat joutuvat hajalle.’” Myös Pietarista hän lausuu: ”Totisesti: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Näin myös tapahtuu. Jeesus vangittaan, ja opetuslapset pakenevat. Pietari jää kuitenkin seuramaan Jeesuksen kuulustelua jonkin matkan päästä, mutta hänet tunnistetaan.

– Pietari kieltää Jeesuksen, ja kukko laulaa kolmesti. Tätä seuraa tavattoman koskettava kohta. Voisi kuvitella, että seuraavaksi tulisi Pietarin katumusaaria, mutta sen sijaan aarian laulaakin alttosolisti: ”Armahda minua Jumalani, kyynelteni vuoksi.”  Kysy ei olekaan vain Pietarista, vaan kyse onkin kuulijasta. Jakson päättää evankeliumi, joka on seurakunnan laulama koraali.

”Vaikka olenkin poikennut tieltäsi, saan palata jälleen luoksesi. Onhan sinun poikasi sovittanut syntimme ahdistuksellaan ja kuolon uhkallaan. En kiellä syyllisyyttäni, mutta sinun suosiollinen armosi on suurempi syntiä, joka piilee sisimmässä.”

Kapellimestari Juhani Lamminmäki on johtanut Bachin Matteus-passion 24 kertaa.

Ristiinnaulittu

Jeesus tuomitaan ristiinnaulittavaksi. Alkaa matka Golgatalle. Lamminmäki kertoo, että Bach ei ole kuitenkaan tehnyt varsinaisesta ristiinnaulitsemisesta draaman huippukohtaa. Matteuksen evankeliumia seuraten evankelista vain toteaa ristiinnaulitsemisen tapahtuneen. ”Kun he tulivat paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, he tarjosivat Jeesukselle viiniä, johon oli sekoitettu sappea. Hän maistoi sitä, mutta ei halunnut juoda. Kun he olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he jakoivat keskenään hänen vaatteensa.”

– Draaman painopiste onkin tapahtuman reaktiossa ja siinä, mitä ristiinnaulitseminen tarkoittaa. Kun kaikki pilkkaavat ristiinnaulittua Jeesusta, on heti sen jälkeen vuorossa alttoaaria, jossa kauhistellaan: ”Golgata, kadotettu Golgata, armollisen Herran täytyy täällä kärsiä häpeällinen tuomio. Maailman siunaus, sen pelastus, ripustetaan kirottuna ristille. Maan luoja riistetään pois maan päältä. Viattoman on kuoltava. Se koskee minuun kovin.”

– Teoksen kaavaa noudatellen kauhistunutta reaktiota seuraa evankeliumi ja aaria duurissa: ”Katsokaa, Jeesus on levittänyt kätensä tarttuakseen meihin. Tulkaa, niihin Jeesuksen käsivarsille etsimään vapautusta, ottaman vastaan armahdus.” 

Jeesus antaa henkensä

”Mutta keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan, tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä:

Eeli, Eeli, lama sabaktani?”

– Tässä kohtaa Jeesuksen repliikkejä säestänyt jousiorkesterin sädekehä puuttuu. Kun Jeesus antaa henkensä, seuraa syvä hiljaisuus. Tämä on tietyissä tiloissa tajunnan räjäyttävä. Alkaa koraali, joka on äärimmäisen hiljainen ja hidas. 

”Kun minun pitää kerran lähteä täältä, älä sinä lähde luotani.” 

– Jeesuksen kuolema siirtyykin yhtäkkiä siihen, että ”kun minä lähden täältä”. Bach puhuttelee kuulijaa sillä, että nyt onkin tosi kyseessä, ja tämä koskee minua. Bach tuo emotionaalisen huipennuksen juuri tähän kohtaan ja kääntää sen siihen, mistä kaikesta on oikeasti kyse. Häntä ei turhaan sanotakaan viidenneksi evankelistaksi.

Matteus-passio päättyy Jeesuksen hautaamiseen. Ennen loppuseremoniaa on kuitenkin aaria ja johdanto-osio, jotka antavat kuulijalle väläyksen tulevasta Kristuksen ylösnousemuksesta. 

”Illalla, kun oli viileää, tuli Aatamin lankeemus ilmi. Illalla voittaa Vapahtaja hänet. Illalla palasi kyyhky takaisin kantaen öljypuun lehteä. Oi suloinen aika, nyt on Jumalan kanssa päästy sovintoon, sillä Jeesus on kärsinyt loppuun ristiin kuoleman. Hänen ruumiinsa pääsee lepoon. Oi rakas sielu, mene ja pyydä heitä lahjoittamaan sinulle kuollut Jeesus, siunaukseni ja kallisarvoinen lahjani.”

– Tätä seuraa hyvin valoisa ja suorastaan riemukas aaria: ”Puhdistaudu sydämeni, haluan itse haudata Jeesuksen, sillä tästä lähtien hän on ainaiseksi saava suloisen levon sisimmässäni. Maailma, mene pois, päästä Jeesus luokseni!” Koko teos päättyy Jeesuksen haudalle, jonka äärellä sopraano, altto, tenori ja basso sanovat repliikkinsä. Tätä seuraa loppukuoro, joka ei anna mitään viitteitä tulevasta. Alkaa suruaika.

Teksti julkaistu Sanansaattajassa 7/20.