Evankeliumijuhla tuo lähetit ja lähettäjät yhteen

Evankeliumijuhlassa järjestetään tänä vuonna lähetyksen Elävä kirjasto, jossa ovat paikalla sekä lähetystyöntekijät että työhön lähettävät. Lähettien ja lähettäjien vuorovaikutus on lähetystyössä keskeistä.  

Sleyn Evankeliumijuhlaa vietetään tänä kesänä Porissa. Myös Sleyn tekemä lähetystyö on juhlassa esillä. Tuttuun tapaan lähetit siunataan tulevalle työkaudelle. Juhlien aikana lähettäjien ja lähetystyöstä kiinnostuneiden on myös mahdollisuus kohdata lähettejä henkilökohtaisesti. 

Evankeliumijuhlan uusi tulokas on lähetit ja lähettäjät yhteen tuova lähetyksen Elävä kirjasto. Kirjasto on auki lauantaina kello 13–16. Ideana ei kuitenkaan ole lainata kirjoja, vaan eläviä ihmisiä. Halutessaan voi lainata 20 minuutiksi lähetystyöntekijän, lähettäjän tai lähetyssihteerin, jonka kanssa on mahdollisuus keskustella lähetystyöstä. 

Lähetyksen Elävää kirjastoa on ollut ideoimassa muun muassa Viron lähetti Kirsi Vimpari. Kun hän kuuli idean ”elävästä kirjastosta”, konsepti viehätti häntä heti.    

– Tykkään kirjoista ja olen lukenut paljon lapsesta asti. Ihmistä voi ajatella kirjana, sillä jokaisella on hänen elämänsä tarina.

Evankeliumijuhlilla on perinteiset lähetystyöntekijöiden päivystysvuorot, joiden aikana voi mennä juttelemaan paikalla olevan lähetin kanssa. Vimpari kertoo, että Elävä kirjasto eroaa tästä. 

– Siellä pääsee juttelemaan juuri haluamansa henkilön kanssa. Konsepti tarjoaa myös mahdollisuuden syvemmälle kohtaamiselle. Kirjastoon tuleva saattaa jo valmiiksi miettiä, mitä hän haluaisi kysyä tai mistä hän haluaisi jutella.

Elävässä kirjastossa lähetystyön eri tahot ovat edustettuina. Lähetystyöhön kuuluvat kentällä lähetystyötä tekevien lisäksi lähettäjät ja lähetyssihteeri. Lähettäjät tukevat lähettien työtä rukouksin ja taloudellisesti. Lähetyssihteerin asema vaihtelee seurakunnittain. Vimparin mukaan hän on linkki seurakunnan ja lähetin välillä, koordinoi yhteyksiä ja järjestelee lähetyksen asioita.

–  Lähetyssihteeri on korvaamaton lähettäjä seurakunnassa. Hän järjestää varainkeruun ja rukousaiheiden välittämisen. Hän on lähetyksen kädet ja jalat seurakunnan päädyssä, Vimpari kuvailee.

Lähetit ja lähettäjät kohtaavat

Evankeliumijuhla on ollut läheteille ja lähettäjille aina hyvä paikka kohdata toisiaan. Evankeliumijuhla merkitsee myös läheteille itselleen paljon ja siellä on mahdollisuus tavata oman työn tukijoita henkilökohtaisesti. 

Viron lähetti Liisa Rossi on tänä vuonna toista kertaa Evankeliumijuhlassa lähetystyöntekijän asemassa. Evankeliumijuhla on Rossille henkilökohtaisesti tärkeä latautumisen paikka.

– On mahtavaa päästä isoihin juhliin, jossa on paljon toisia kristittyjä paikalla ja jossa saa hengellistä ravintoa omalla äidinkielellä. Lähettinä on hienoa tavata kasvokkain niitä ihmisiä, joihin on ollut yhteydessä vain lähettikirjeen tai facebookin kautta.   

Lähettinä juhlassa olo merkitsee paljon myös Helsingissä maahanmuuttajatyötä tekevälle Richard Ondicholle. 

– Evankeliumijuhlassa on mahdollisuus tavata niitä ihmisiä, jotka ovat rukoilleet lähetystyön puolesta monia vuosia. Näillä ihmisillä lähetystyö on todella sydämellä. Silloin tietää, ettei ole työssä yksin, kolmatta kertaa lähetystyöntekijänä Evankeliumijuhlassa oleva Ondicho kertoo.

Lähettäjät ovat lähetystyössä avainasemassa. Heidän tukensa mahdollistaa lähetystyön etenemisen. Ilman heitä lähetystyö ei voi onnistua. Lähetystyön tukijoiden kohtaaminen on läheteille myös suuri voimavara. Tukijoiden kohtaaminen muistuttaa, etteivät lähetystyöntekijät tee työtä yksin. 

– Omien tukijoiden kohtaaminen vahvistaa. Se saa muistamaan, ettei ole yksin. Kohtaamisissa pääsee avaamaan myös niitä puolia työstä, mitä ei lähettikirjeessä ole kertonut, Rossi sanoo.

– Omien tukijoiden tapaaminen on etuoikeus ja kunnia. Yleensä olen ollut vain paperin takana kirjoittamassa heille. Kun tapaan heidät, se saa ymmärtämään, että juuri näiltä ihmisiltä olen saanut voimaa, kun he ovat rukoilleet puolestani, Ondicho kertoo. Hän muistaa myös tärkeän kohtaamisen kahden vuoden takaa:

– Tapasin ihmisen, jota en tuntenut, ja hän kertoi rukoilleensa perheensä kanssa joka päivä puolestani. Sen kuuleminen, että joku oli kantanut minun työtäni joka päivä rukouksessaan, tekee nöyräksi. Sen tärkeyttä on vaikea edes kuvailla.

Tärkeää on vuorovaikutus

Lähetystyön onnistumiseksi lähettien ja lähettäjien välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Liisa Rossi kuvailee vuorovaikutusta suorastaan elintärkeäksi.

– Jos ei ole vuorovaikutusta, lähettäjät eivät tiedä, mitä lähetit tekevät ja minkä puolesta rukoilla. Työtuloksista saa myös motivaatiota, Rossi sanoo. Hän kertoo, että myös lähetit tarvitsevat muistutusta tukijoukoista, jotka rukoilevat Suomessa. 

– Lähettäjät ovat lähettien taustavoima, Rossi painottaa.

Lähettien ja lähettäjien välinen vuorovaikutus antaa voimaa puolin ja toisin. Rossin mukaan se luo lähetystyön kokonaisuuden.

– Lähetystyö ei ole vain sitä, että jotkut lähtevät, vaan yhtälailla lähettäjät tekevät lähetystyötä, Rossi tähdentää.

– Kun lähetit ja lähettäjät kohtaavat, saadaan huomata, että tukijoiden uhraukset taloudellisesti ja rukouksin ei ole ollut turhaa. Vaan he voivat nähdä, kuinka se on lähettien työhön vaikuttanut, Ondicho puolestaan sanoo.

Vimparin mukaan lähettäjien ja lähettien välisessä vuorovaikutuksessa yhteisen työn ulottuvuus tulee lähemmäs. 

– Kukaan ei voi lähteä, jos ei lähetetä ja tueta rukouksin ja taloudellisesti. Jumala yhdistää kaikki lähetystyötä tekevät palat erityisellä tavalla. Vaikka ollaan kaukana toisista, pienet, lyhyetkin viestit ovat arvokkaita. 

Lähetit ja lähettäjät voivat pitää yhteyttä esimerkiksi Instagramin, sähköpostin ja postikorttien välityksellä. Vimpari pitää monimuotoisesta yhteydenpidosta, jolloin jokainen voi pitää yhteyttä omalla tavallaan. Tärkeintä on kuitenkin muistaa lähettiä rukouksin.

– Joskus ihmiset ovat pahoillaan, etteivät ole pitäneet yhteyttä, mutta kertovat kyllä rukoilleensa paljon. Rukoileminen työn puolesta on tärkeintä. Esirukouksen säännöllisyys koskettaa, Vimpari kertoo.

Lue lisää Sanansaattajasta 13/19.