Esko Aulis Vanhanen

s.5.6.1943 Käkisalmi, k.24.11.2023 Helsinki

Esko Vanhanen oli sota-ajan lapsi Käkisalmesta, jossa isä oli autonkuljettajana. Hän oli perheensä, Mikon ja Hiljan esikoinen. Elämän alkua sävytti sota ja evakkomatka Pohjanmaalle. Sieltä muutettiin lokakuussa 1944 Helsinkiin, josta tuli Vanhasen perheen kotikaupunki. Kun Esko löysi Elinan ja he avioituivat, yhteinen koti oli aina Helsingissä. Molempien työ oli Helsingin Arabian keramiikkatehtaalla. Kolmas kiintopiste oli kesäasunto Espoon Luukissa, jossa järjestetyt seurat, leirit ja japaninlähetysillat tulivat monille vuosien mittaan tutuiksi. Neljäs kiintopiste oli Sleyn Malminkadun ja Kallion rukoushuoneet. Esko sai palvella myös suntiona, kun Kallion rukoushuone muuttui Pyhän Sydämen kappeliksi.

Esko ja Elina olivat aktiivisia Sleyn nuorten toiminnassa. He osallistuivat Evankeliumiyhdistyksen hengellisiin tilaisuuksiin ahkerasti. Molemmat lauloivat Sleyn Helsingin kuorossa. Kesän evankeliumijuhlat olivat tärkeitä, samoin Sleyn leirikeskuksissa vierailut. Lapin matkoja Vanhasille kertyi yli sata, Japanissakin he kävivät.

Eskolle oli ominaista reippaus, yllätyksellisuus ja siihen aina liittynyt huumori, sosiaalisuus, urheilu varsinkin lentopallo, luontoretkeily, rakkaus herätysliikkeeseen, japaninlähetykseen. Lähiomaiset korostivat myös Eskon palvelualttiutta ja luotettavuutta.

Sairaus tuli Eskolle nopeasti. Vielä edellisenä päivänä Esko ja Elina kävivät omalla autolla Suodenniemellä sukulaisia tapaamassa. Seuraavana päivän mökillä iski vakava sairauskohtaus. Esko vietiin sairaalaan, josta hän ei enää päässyt kotiin.

Tärkeintä Eskolle oli Jumalan lapsen asema ja autuus Kristuksen veressä. Usko Jeesukseen sai Jumalan sanan kautta siunata Eskoa monella tapaa. Rakkaat Kanteleen laulut antoivat Elinalle ja Eskolle paljon sisältöä.

Siunaustilaisuudessa oli esillä 1 Piet.1:3-7. Se sanoo, että Jumala synnytti meidät uuteen elämään ja antoi meille elävän toivon herättämällä Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuolleista. Kun perustana on Vapahtajamme ylösnousemus ja ristintyö, silloin uskovan lähtö on turvallinen.

Esko siunattiin haudan lepoon Pyhän Sydämen kappelissa allekirjoittaneet toimiessa pappina ja Kullervo Puumalan urkurina. Kappelissa ja muistotilaisuudessa oli läsnä laaja sukulais- ja ystäväjoukko.