Ajatuksia oppimisesta: Tapaus Myanmar

 

Onkohan niin, että maailmassa on liian paljon tekstiä, joka on joko harhaanjohtavaa tai, jolla ei ole mitään merkitystä? Gutenbergin kirjapaino mullisti maailman 1500 -luvulla siksi, että painaessa oli helppo tuottaa suuria määriä tekstiä, jolloin suosittuja teoksia kyettiin levittämään nopeasti. Nykyään tulostamisen helppous ja tietenkin internet on lisännyt entisestään tekstin määrää, joten yhä tärkeämpää on oppia erottamaan, mikä teksti on aitoa, oleellista ja merkityksellistä.

Lukutaito sinänsä on meille itsestäänselvyys, mutta sitäkin tärkeämpää on niin sanottu funktionaalinen lukutaito, jolloin lukija osaa tulkita ja arvioida lukemaansa tekstilajista riippumatta. Usein ajatellaan, että tekstin totuus tai sen merkitys vastaa yksinomaan kirjoittajan tarkoitusta, vaikka sitä on melkeinpä mahdotonta tarkalleen määrittää. Tämän lisäksi yli 70 % vuorovaikutuksesta on sanatonta, jolloin yksinomaan tekstiä lukiessa meidän on tyydyttävä siihen, mitä meille kirjoitettujen sanojen kautta välittyy. Inhimillisten korostusten kuten esimerkiksi lukijan sanattoman korostuksen vähentämiseksi joissakin kirkoissa ei lueta, vaan resitoidaan raamattua. Näin raamatun sanaa lauletaan monotonisesti, jolloin kuulija voi keskittyä vain sanomaan.

Tekstin tulkitseminen eli hermeneutiikka on tärkeä taito jokaiselle, mutta erityisesti niille, jotka lukevat tekstejä työkseen. Myanmarissa opetus oli pääasiassa ulkoa oppimista, mihin liittyy siten vahva auktoriteettinen korostus. Ulkoa oppiminen saattaa kehittää muistia, mutta se ei opeta ajattelemaan, analysoimaan, kysymään tai tulkitsemaan.

Koronapandemian aikana me olimme pakotettuja keskittymään opetustyössä oppilaiden sijasta opettajiin. Myanmarin luterilaisen teologian instituutin opettajien kouluttaminen on ollut silmiä avaavaa, sillä sen kautta olemme oppineet ymmärtämään paremmin myös oppilaitamme ja heidän tarpeitaan. Opetusmetodiikkaa ajatellen, opettajien tulee ymmärtää, mikä on tiedon määritelmä, mikä on oppimisen määritelmä, miten oppiminen tapahtuu ja miten oppimista voidaan tehostaa.

Tieto ei ole yksinomaan faktatietoa, sillä vaikka Wikipediaa ei kannata siteerata akateemisessa työssä, jokainen voi löytää sieltä suhteellisen luotettavaa tietoa melkeinpä aiheesta kuin aiheesta. Historian tapahtumien, vuosilukujen, kaavojen ja tilastotietojen muistaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on ymmärtää sidoksia eri faktojen välillä sekä niiden taustalla oleva konteksti. Irralliset faktat ovat mielenkiintoisia ala-asteella, mutta ilman ajattelun rakennetta ne unohtuvat nopeasti. Muistan muistaneeni lapsena yhtä ja toista dinosauruksista, mutta koska faktat eivät koskaan löytäneet sopivaa kontekstia, ne ovat tätä nykyä unohtuneet.

Antiikin ajan kuuluisimpiin kuuluvan Platonin mukaan tieto on hyvin perusteltu oikea mielipide, eikä tämä määritelmä ole vieläkään vanhentunut. Jotta voimme sanoa ymmärtäneemme jotain, meidän tulee myös ymmärtää, miksi asian laita on niin kuin se on. Luotettava auktoriteetti on kyllä eräs peruste, mutta pelkästään auktoriteettiin ei kannata tukeutua. Erehtyminen on inhimillistä ja usein eri ihmiset tarkastelevat asioita ja tapahtumia eri näkökulmista.

Olemme kokeneet, että Myanmarin kaltaisessa maassa ihmiset suhtautuvat liian sinisilmäisesti uutisiin yleisesti ja erityisesti Internetissä leviäviin uutisiin. Koronapandemian aikana joidenkin arvovaltaisten henkilöiden mielipiteitä alettiin levittää varmoina uutisina, jolloin ihmiset joutuivat paikoin jopa paniikkiin. Yangonissa esimerkiksi erään poliitikon eduskunnan kyselytunnilla esittämä ajatus kortteleiden sulkemisesta barrikadein sairauden leviämisen estämiseksi alkoi elää omaa elämäänsä. Kansalaiset luulivat, että kyseessä on hallituksen määräys ja yhdessä yössä korttelien asukkaat kyhäsivät barrikadeja kaikenlaisesta romusta katujen eteen estäen liikenteen ja vieraiden pääsyn kadulle. Sekaannuksen selvittämiseen kului parisen viikkoa, jonka aikana poliisi joutui purkamaan esteitä saadakseen liikenteen toimimaan taas normaalisti. Tämä on vain yksi esimerkki, mutta samankaltaisia tilanteita on syntynyt myös vallankaappauksen aikana.

Ihmiset seuraavat innolla uutisia ja uskovat usein auktoriteetteja ilman kritiikkiä tai itsenäistä ajattelua. Tähän mennessä tämänkaltainen laumamentaliteetti on ollut valtaapitäville hyödyllistä, mutta he eivät olleet ottaneet huomioon arvovaltaisten toisinajattelijoiden vaikutusta kansaan. Menneinä vuosina kansan rakastaman valtion kanslerin Aung San Suu Kyi:n aika lienee nyt ohi, mutta hänen tilalleen on noussut muita voimakkaita hahmoja, jotka ovat pitäneet kansalaistottelemattomuusliikettä elossa vaikeuksista ja kärsimyksestä huolimatta.

Oppiminen sinänsä on prosessi, jonka aikana ja jälkeen ihmisen ajattelussa ja käyttäytymisessä on tapahtunut suhteellisen pysyviä muutoksia. Oppimisen kannalta on tärkeää muistaa faktoja ja niiden välisiä suhteita mutta sen lisäksi on tärkeää ymmärtää, mistä pienemmistä kokonaisuuksista laajempi kokonaisuus muodostuu, osata asettaa asiat tärkeysjärjestykseen, ymmärtää niihin liittyviä arvoja, sijoittaa asiat oikeaan kontekstiin ja luoda uutta sekä soveltaa opittua uusissa viitekehyksissä tai tilanteissa. Meidän tavoitteemme opettajina on se, että jokaisessa oppilaassa voisi syntyä ja kasvaa elämänmittainen oppimisen rakkaus.


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: