-
Connector.
sanansaattaja • Kolumni
Aihetta ajatella
08.03.2018
”Oletko punainen vai valkoinen?” kysyttiin minulta vähän aikaa sitten. Vastasin hieman hämmentyneenä olevani punainen ja valkoinen. Kerroin kysyjälle isän suvun punakaartilaisista ja äidin puolen valkoisista. Kysyjä oli selkeästi tyytyväinen vastaukseeni. Hän kertoi olevansa punainen.
Häkellyin kysymyksestä, koska se oli ensirepliikki. Ajattelin, että tällaisen kysymyksen joku olisi voinut esittää sata vuotta sitten. Olin osallistumassa samaan sote-alan koulutukseen kysyjän kanssa. Emme tunteneet toisiamme entuudestaan. Kysymyksen esittäjä oli vielä minua nuorempi. Tästä käynnistyi kuitenkin hieno ja syvällinen keskustelu, jota jatkoimme useamman päivän ajan. Sisällissota kiinnosti molempia. Meillä oli yhteinen historia.
Ihmisillä on tarve puhua ja käsitellä raskaitakin asioita. Ei siitä niin kauan ole. Vain sata vuotta. Kansa taisteli verisesti. Omiemme välisessä vihanpidossa kuoli yli 36 000 ihmistä, lapsiakin.
Hyvä on muistelun ja historian vaiheiden kertaamisen ohella tiedostaa se, että yhtenäisyys ei ole pysyvää. Yhtenäisyyden säilymiseksi on tehtävä työtä, nähtävä vaivaa. Keskeistä on, että ketään ei jätetä ulkopuoliseksi. Eri tavalla ajatteleminen ei saisi merkitä eriarvoisuutta.
Muutama päivä sitten uutisissa näytettiin, kuinka Helsingin Kalliossa ihmiset jonottivat ruokaa lumipyryssä. Kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry ruokkii työttömiä, eläkeläisiä, kodittomia, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia, pätkätyöläisiä, opiskelijoita sekä yhteiskunnan kelkasta pudonneita ilmaisella ruoalla. Samassa lähetyksessä Veikko murehti rahojen vähäisyyttä. Viime päivinä ihmiset ovat heränneet auttamaan. Tämä on hieno asia. Sleyn katulähetys tekee samalla tavalla arvokasta työtä vähäosaisimpien keskuudessa Hermannin diakoniatalolla, Helsingissä. Tähänkin työhön kaivataan lisää apukäsiä ja varoja.
Ymmärrämme yhtenäisyyden ja toisista välittämisen tärkeyden, mutta kuitenkin se on uhattuna.
Todellinen yhteys on kuitenkin Jumalan synnyttämää yhteyttä. Se ei ole meistä ihmisistä lähtöisin. Yhteys syntyy ylhäältä. Jumalan rakkaus synnyttää kestävää yhteyttä. Jumalan rakkaus synnyttää sitä yhteyttä, mitä jokainen ihmissydän kaipaa.
Ihmissydän on rauhaton kunnes se löytää levon Jumalassa. Sydämen syvin kaipaus monelle on löytää lepo Jumalassa vielä tänäkin päivänä.
Isoäitini kertoi, kuinka hän kerjäsi ruokaa veljessodan aikaan. Välillä hän pysähtyi rukoilemaan männyn juureen pakkasen paukkuessa. Jumalaan turvauduttiin.
Vahvan on vaikea asettautua heikomman asemaan. Jos omat voimat eivät riitä auttamiseen, on hyvä raivata tilaa mielessä nöyrälle kiitollisuudelle ja suhteellisuudentajulle. Moni on saanut paljon.
Sisällissota on osa yhteistä menneisyyttämme. Tänä vuonna siihen voi tutustua, omassa perheessäkin. Sodasta on vierähtänyt jo sen verran, että asioita voi tarkastella kummankin osapuolen näkökulmasta.
Teksti on julkaistu Sanansaattajassa 5/2018
Jaa tämä artikkeli
Lisää artikkeleita:
- Joulukeräys 2024 pakolaislapsille ja -nuorille Ugandassa
- Siionin kannel ja Raamattu, laulujen raamattuviitteet ja raamattupohja
- Syksy on talouden suunnittelun aikaa
- Matti Rusama Seinäjoelle ja uusi yhteistyösopimus Ugandaan
- Työ jatkuu Ugandassa ja Virossa sekä muita kuulumisia hallituksen kokouksesta
- Joulukeräys 2023: Aurinko nousee Japanissa
- Kotimatkalla juhlavuoden kunniaksi
- Joulukeräys 2022: anna joululahja – sytytä valo pimeään
- Suuri lahjoitus Keski-Pohjanmaalla: alueelle palkataan nuorisotyöntekijä
- Taisto Sokka vihittiin pastoriksi Ugandassa
- Tervetuloa uudet työntekijät ja uusi messuyhteisö
- Anna ja Taisto Sokka lähetettiin työhön Ugandaan
- Kitara auttoi muusikkoa peittämään ujouden
- KEO saa hallintojohtajan
- Verkkoraamattukoulu jatkuu
- Riippuuko kirkon tulevaisuus prosenteista?
- Teologit ja seurakuntalaiset, opiskelkaa Raamatun alkukieliä!
- Joko kelpaisin itselleni?
- Turun yössä on rukoiltu monta rukousta
- Nuorten ikäluokkaa ei ole menetetty
- Siunattua pääsiäistä!
- Koronarajoitusten vaikutukset toimintaan pääkaupunkiseudulla
- Park 7 -yhtyeen yhdysvaltalaissingle julki!
- Ilon avain on tyytyväisyys
- Myanmarissa rauhaa etsimässä
- Soli Deo Gloria
- Olemmeko uskontomarkkinoilla?
- Teologia opettaa ja haastaa
- Maskinaamat koolla
- Seurakuntaelämää keskellä Siperiaa
- Tasankojen ja vuorien maa
- Rippikoulut alkoivat poikkeusoloissa
- Jumalan johdatusta
aivoinfarktista selviämisessä - Vuosikokous Tampereen evankeliumijuhlilla syyskuussa
- Hallitus kokoontui: Kiitokset poikkeusolojen keskelle
- Kevätkeräyksellä rakennetaan yhdessä uutta Karkkuun
- Yhdistyksen syyskokous pidettiin Helsingissä
- Toivo paremmasta tulevaisuudesta
- Myös lasten festarit
- Lähetyskenttien isät
- Stephen Wan, katupoika Jubasta, on tehnyt pitkän matkan Tampereen Luther-talolle
- ”Kirjoitan kamppailuni lauluihini”
- Diktatuuriakin vahvempi voima
- Severin sävelet
- Tuhlaajapojan paluu
- ”Adrenaliinia riitti”
- Elämän värit