Kotimaasta kotimaahan


Kirsi Vimparin lähettikirje 1/2023 Kotimaankausi on takanapäin, ja aika rientää edelleen vauhdilla. Vuoden ensimmäisen kirjeen kirjoittaminen venähti, mutta täältä näitä taas alkaa tulemaan. Oli niin hyvä ja ihana päästä vierailemaan…

Kevätkiireitä


Liisa Rossin lähettikirje 2/2023/ 28.3.2023 Viime viikolla jo hetken tuntui, että kevät on tulossa, ensimmäiset kukat nostivat päätään ja kevätkokousreissulla Riiassa saattoi välillä jättää pipon ja hanskat laukkuun. Eilen kuitenkin…

Rakennustöissä?


Olen töideni vuoksi päässyt vierailemaan monissa virolaisissa seurakunnissa ja myös päässyt kuulemaan, millaisten kysymysten kanssa niissä painiskellaan. Monessa seurakunnassa kirkkoherran – eli usein ainoan palkatun työntekijän – työajasta iso osa…

Uususkonnollisuudella on Virossa laajat markkinat   


Vanhat uskomukset ja uushenkisyys ovat virolaisten elämässä arkipäivää, kertovat lähetystyöntekijä Kirsi Vimpari  ja väitöskirjatutkija Indrek Pekko.   Ihan heti ei tule ajatelleeksi, että Virossa on lähetyskenttänä jotakin samaa kuin esimerkiksi Japanissa…

Viestejä Virosta lapsilta lapsille


Matkalaukkuelämää Lähetystyöntekijät tulee muutaman vuoden välein Suomeen ja kiertävät seurakunnissa kertomassa työstään lähetyskentällä. Meidän perhe tuli kotimaankaudelle Suomeen joulukuussa ja aluksi me vähän lomailtiin ja juhlittiin Joulua. Äiti ja isi…

Suomenlahden molemmin puolin


Oleniusten lähettikirje 1/2023 Uusi kausi alkaa Niin se aika rientää! Lähetystyöntekijöiden työ jaksottuu yleensä kolmen tai kahden vuoden mittaisiin työkausiin, joista ensimmäinen kolmivuotinen tuli meillä helmikuussa täyteen. Ennen uuden kaksivuotiskauden…

Takaisin Tallinnassa


Liisa Rossin lähettikirje 1/2023 Terveisiä taas tavallisesta arjesta! Edellisestä kirjeestä on ehtinyt vierähtää lähes pari kuukautta, joten on korkea aika lähettää uusia kuulumisia. Palasin tammikuun alussa takaisin Viroon, ja alkukankeuden…

Omien lusikoiden onni


Kuinka usein keittiönlaatikoita aukoessasi olet tuntenut ilonläikähdyksen rinnassasi nähdessäsi omat ruokailuvälineesi? Tavallisen arjen keskellä ilo omista lusikoista ja haarukoista voi tuntua merkilliseltä – mutta lähetin arki ei aina olekaan ihan…

Kohtaamisia ja kilometrejä


Liisa Rossin lähettikirje 6/2022 – 10.11.2022 Marraskuinen tervehdys sinulle rakas lähettäjä! Näin kotimaankaudella kirjeet tulevat harvaksemmin, mutta taitaa olla taas aika antaa elonmerkkiä lähetistä. Onhan syksy jo niin pitkällä, että…

Suomi-syksy


Liisa Rossin lähettikirje 5/2022 – 20.9.2022 Terveisiä Lahdesta! Edellisestä kirjeestä on vierähtänyt jo kolme kuukautta, joten on korkea aika kirjoitella teille uusia kuulumisia. Tulin Suomeen kesä-heinäkuun vaihteessa ja pääsin heti…

Vastuunkantajaksi kasvamassa


Sley tekee Virossa työtä, jonka tarkoituksena on tukea paikallisia seurakuntia. Kirsi Vimpari tutustui opiskelijatyön kautta lukioikäiseen Meribell Mõttukseen, joka lähti nuorisotyöntekijänä kantamaan vastuuta Paavalin seurakunnassa Tartossa.  Kirsi Vimpari on toiminut…

Nyt tapahtuu!


Uusi nuortentapahtuma Huhtikuu oli säpinää täynnä, kun pääsimme vihdoin ja viimein järjestämään isompaa nuortentapahtumaa koronarajoitusten poistuttua. Järjestimme tapahtuman markkinoinniksi avoimen nimikilpailun, jossa etsittiin tapahtumalle keväistä ja raikasta nimeä. Kilpailun voitti…

Työntäyteinen vuoden alku


Hyvää alkanutta vuotta 2022! Vielä vaatii harjoittelua tottua tähän uuteen vuosilukuun. Mutta ennen kuin siirryn tämän vuoden asioihin, vilkaistaan vielä hetkeksi takaisin jouluun. Iso kiitos kaikille teille, jotka lähetitte joulumuistamisia!…

Jouluihme Lasnamäellä 2021


Eilen Maria ja Joosef saapuivat bussilla Tallinnan Lasnamäelle. Maskit kasvoillaan he katsoivat ohivilistäviä korkeita kerrostaloja. Majapaikkaa etsiessä satunnainen ohikulkija halusi kaverikuvaan aasin kanssa. Lopulta Jeesus-lapsi syntyi kaupungin vuokratalon rappukäytävään, koska…

Uusia alkuja


Tätä kirjoittaessa syksyn synkkyys ja sateet ympäröivät Tarton kaupunkia. Syksymme alkoi muutoksella, kun nuorin tyttäremme Sointu 2 v. aloitti päiväkodin ja näin Salome siirtyi kotiäidin tehtävistä tekemään 80% osuudella varsinaista…

Koulutusta ja kohtaamisia


Hei taas rakkaat lähettäjät! Alkusyksy on hurahtanut ohi yllättävän nopeasti. Minulla alkaa kotona vähitellen jälleen paljastua merinäköala, kun puut pudottavat lehtiään – joka päivä näkyy vähän enemmän sinistä keltaisen, ruskean…

Laulavan kansan rukous


Osaisitko kuvitella, että Suomessa suuressa kansallisessa juhlassa tuhannet tai kymmenet tuhannet ihmiset laulaisivat laulua, jossa pyydetään Luojalta varjelusta ja anteeksiantoa? Suvivirsikin on pannassa, sillä äänekäs uskontoallergisten joukko ei siedä pienintäkään…

Taakoittamaan vai vapauttamaan?


Lähetyskentällä lähetti saattaa kohdata aikamoisen hengellisen sekamelskan. Vaikka Viro on monissa tutkimuksissa osoittautunut yhdeksi maailman uskonnottomimmaksi maaksi, puhaltavat täälläkin monenlaiset tuulet. Näyttäisi siltä, että ihminen ei kerta kaikkiaan ole luotu…

Mitä kuuluu Viron nuorille?


Viron kirkon seurakunnissa säännöllinen nuorten toiminta on enemmän poikkeus kuin sääntö. Nuortenillat saadaan pystyyn vapaaehtoistyöllä, mutta tukea ja ohjausta tarvitaan.   Viroa pidetään Euroopan maallistuneimpana maana. Tilastojen perusteella nuoremmasta väestöstä vain noin yksi prosentti sanoo olevansa kristittyjä. Myös Viron…

Jumala vai sattuma?


Virossa tehdään viiden vuoden välein ”Elämästä, uskosta ja uskonelämästä” -kyselytutkimus. Vuoden 2020 kyselyn alustavat tulokset julkistettiin pari viikkoa sitten, ja vaikka syvempää analyysia pitääkin vielä odottaa, on jo vastausten tutkiminenkin…